Kelan tutkijat ovat perehtyneet tarkemmin mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen yleistymiseen. Mielenterveysperusteisia sairauspoissaolokausia alkoi vuonna 2017 noin 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tämä kasvu näyttää yksin selittävän sen, että pitkät sairauspoissaolot kääntyivät kasvuun pitkän laskuputken jälkeen viime vuonna. Lue lisää: Käänne sairauspoissaoloissa 10 vuoden jälkeen – Tutkija löysi selkeän syyn kasvulle

Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson ja tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren ovat selvitelleet tarkemmin kyseistä kasvua. He kirjoittavat tutkimusblogissa, että suurin osa kasvusta aiheutui masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä. Kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä, mutta naisilla selvästi jyrkempänä kuin miehillä.

– Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet erityisesti naisilla. Kasvua on ollut myös miehillä, mutta se on ollut maltillisempaa kuin naisilla, kaksikko kirjoittaa blogissa

– Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat koko tarkastelujakson ajan aiheuttaneet eniten mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneita sairauspäivärahakausia. Naisilla näitä kausia alkaa yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna.

Myös syömis- ja unihäiriöiden perusteella alkaneet sairauspoissaolot ovat erityisesti naisilla yleistyneet. Tutkijakaksikon mukaan unihäiriöt aiheuttavat yhä useammin varsin merkittävää sairauspoissaolon tarvetta, mikä on ollut esillä myös julkisuudessa.

Kelan rekisteritieto koskee yli 12 päivää kestäneitä, lääkärintodistuksen perusteella myönnettyjä sairauspäivärahakausia.

–Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden sekä unihäiriöiden kohdalla tapahtunut suhteellisen jyrkkä sairauspoissaolojen kasvu on syytä ottaa vakavasti. Kasvu koskee kaikkia ikäryhmiä, ei vain esimerkiksi nuoria, joilla on väestötutkimuksissa sekä Suomessa että muualla maailmassa havaittu jonkin verran kasvua näissä häiriöissä, tutkijakaksikko kirjoittaa.

–On mahdollista, että työelämän erilaiset muutokset ja vaativuuden lisääntyminen, monet omaa yhteiskuntaamme koskevat suuret rakennemuutokset ja niistä käytävä jatkuva keskustelu sekä maailmanlaajuisen epävarmuuden lisääntyminen heijastuvat työelämässä jaksamiseen.

Kaksikko arvelee, että kehitykseen on voinut vaikuttaa myös nousuun kääntynyt taloussuhdanne, jonka johdosta työttömyys on vähentynyt.

–On mahdollista, että aiemman työttömyyden mielenterveyttä kuormittavat vaikutukset näkyvät nyt sairauspoissaoloina. Tilastotietojen perusteella emme kuitenkaan saa tietoa taustalla olevista syistä, joten lisäselvitykset mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen yleistymisestä ovat tarpeen.