Hallitus sopi tällä viikolla historiallisen suuresta 5,5 miljardin euron lisätalousarviosta, joka keskittyy koronaviruskriisin vaikutusten minimointiin.

Lisäbudjettiin on kuitenkin myös lisätty paljon pysyväluonteisia menonlisäyksiä, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Hänen mukaansa nämä lisäykset liittyvät terveys- ja sosiaalipalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja oikeuslaitokseen.

”Menolisäyksiä on helppo perustella Hetemäen, Vihriälän ja tutkijoiden exit-työryhmien lanseeraamalla jälleenrakennuksen tarpeella. Jälleenrakennusta tarvitaan kuitenkin vasta sitten, kun jotain on tuhoutunut”, Kangasharju kirjoittaa.

Jos kevään aikana tehdyt tukitoimet onnistuvat eikä viruksen toinen aalto ole kovin vakava, varsinaista jälleenrakennusta ei Kangasharjun mukaan tarvita. Hänen mukaansa tässä tapauksessa riittää, että talous käynnistyy ja ihmiset pääsevät töihin.

”Nyt hallitus on varma, että yhteiskunnassamme on huhti- ja toukokuun aikana tuhoutunut jotain niin pahasti, että sitä on paikattava pysyvillä menolisäyksillä kaikilla hallinnonaloilla”, Kangasharju kirjoittaa.

Vaikka nämä menonlisäykset ovat hänen mukaansa hyvää tarkoittavia, niihin voitaisiin panostaa vasta silloin, kun rahaa on. Tällä hetkellä talouskasvun näkymät ovat kuitenkin Kangasharjun mukaan niin huonot, että suomalaisten elintaso uhkaa olla vielä vuonna 2030 alhaisempi kuin ennen finanssikriisiä.

”Taloushistoria myös osoittaa, kuinka vaikea näitä menoja on jälkikäteen vähentää. Lisäbudjetti paljastaa, että hallitus toteuttaa meno-ohjelmaansa välittämättä tulevaisuudenkuvasta”, Kangasharju kirjoittaa.

Jos koronakriisi jatkuu ensi vuonna, luvassa on hänen mukaansa vielä voimakkaampaa oikeaa elvytystä – ja samalla tulisi selvitä nyt lisättyjen menojen aiheuttamasta taakasta.

”Pelkona on, että menolisäysten lopettaminen osoittautuu tälle hallitukselle ylivoimaiseksi tehtäväksi”, Kangasharju kirjoittaa.