Kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen työllisyyteen oli merkittävä, kertoo Etlan tutkimus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on julkaissut maanantaina kilpailukykysopimusta koskevan tutkimuksensa Työaika, työllisyys ja kilpailukyky (Etla Raportti 92), josta selviää, että kiky-sopimus nosti työllisyyttä sekä paransi Suomen kilpailukykyä.

Työajan merkitys kilpailukyvylle ja työllisyydelle määrittyy työvoimakustannusten ja tuottavuuden kautta. Työaikamuutokset tukevat siis työllisyyttä ja kilpailukykyä silloin, kun ne alentavat työvoimakustannuksia tai nostavat tuottavuutta, todetaan Etlan tiedotteessa.

Etlan arvion mukaan ay-puolella kivuliaaksi koettu kiky-sopimus lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä käytetyistä oletuksista riippuen. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput vuonna 2016 voimaan astuneen kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä, Etla tiedottaa.

Etlan mukaan tarvetta olisi silti yhä samankaltaisille toimenpiteille, joita edellinen hallitus teki, jotta Suomen työllisyysaste saataisiin nykyhallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin. Kangasharju ja Kauhanen ovat jo aiemmin tänä vuonna arvioineet, että viime hallituskaudella eri työryhmissä käsitellyillä työn tarjontaa lisäävillä ja kannustinloukkuja purkavilla toimenpiteillä voitaisiin kasvattaa työllisyyttä noin 22 000 hengellä.

”Edellinen hallitus synnytti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa noin 45 000 työpaikkaa sekä kilpailukykysopimuksella että työmarkkinauudistuksilla. Tarve on siis samansuuruisille toimenpiteille kuin edellisen hallituksen aikana”, raportissa todetaan.

Tavoiteltuun 75 prosentin työllisyysasteeseen tarvittaisiin ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutenkin syntymässä. Arvio perustuu Etlan maaliskuun 2019 suhdanne-ennusteeseen.

Pelkästään työaikaa pidentämällä ei 75 prosentin työllisyyttä tavoiteta, mutta työajan pidentämiselläkin on vaikutuksensa, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

”Työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8 000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä”, Lehmus sanoo tiedotteessa.

Suomalaisten työviikon pituus lyhyempi kuin EU:n keskiarvo

Etlan tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Sekä kokopäiväisten että osa-aikaisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa meillä lyhyiksi. Suomessa myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa useimpia muita Euroopan maita enemmän, Etla kertoo.

Työajan pidentämisen tai lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu olennaisesti siitä, kuinka työajan muutokset vaikuttavat työvoimakustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Työajan lyhentäminen esitetään usein ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen, mutta näin ei kuitenkaan ole, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

”Jos ajatuksena on, että kun kukin työntekijä tekee vähemmän töitä, niin sitä riittää useammalle, ei keino tepsi. Työajan lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu ennen muuta siitä, miten kannattavaa on työllistää. Jos työajan lyhentämisen yhteydessä kuukausiansioita ei leikata siten, että tuntiansiot pysyvät ennallaan, työpaikkoja syntyy vähemmän ja tuhoutuu enemmän kuin aiemmin”, Kauhanen toteaa tiedotteessa.

Tutkimusraportin työaikavertailussa on käytetty Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreinta työvoimatutkimusta. Raportin toisessa osassa kilpailukykysopimuksen merkitystä työllisyydelle ja Suomen kilpailukyvylle tarkastellaan hyödyntäen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen makromallia.

Analyysissä erotellaan työajan pidennyksen sekä sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen merkitys kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksille. Tutkimuksen ovat tilanneet Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Metsäteollisuus ry.