Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Etla on laatinut kolme skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Viiden prosentin skenaario on tällä hetkellä todennäköisin.

”Tällä hetkellä positiivisen ja perusskenaarionkin toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä”, sanoo Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus tiedotteessa.

Heikoimmassa skenaariossa Suomen bkt supistuu viisi prosenttia tänä vuonna. Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen.

Jos pandemia saadaan Euroopassa maalis–huhtikuussa hallintaan ja jos EU-maat elvyttävät järjestelmällisesti, bkt supistuu vähemmän.

Kiinan kehitys mallina

Koronavirus vaikuttaa yhtä aikaa kysyntään ja tarjontaan. Karanteenit, koulujen ja palvelujen sulkemiset vähentävät työn tarjontaa ja johtavat tuotannon hidastumiseen tai pysähtymisiin. Samaan aikaan palvelujen käyttöä vähennetään.

Etlan skenaariot perustuvat ensimmäisiin länsimaisiin arvioihin Kiinan reaalitalouden kehityksestä koronaviruksen leviämisen aikana.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kertoo tiedotteessa, että länsimaisten arvioiden mukaan Kiinan talous supistui tammi-helmikuussa jopa 13 prosenttia, mutta on maaliskuun aikana jo uudelleen käynnistynyt.

”Oletamme, että Euroopassa ja Suomessa ei tehdä yhtä rajuja viruksen leviämisen estämistoimia, joten talous ei pysähdy yhtä voimakkaasti, mutta viruksen vaikutus on samalla pidempiaikainen”, Kangasharju kertoo.

V:n muotoinen shokki

Etla ei odota koronasta finanssikriisin toisintoa.

Kangasharjun mukaan oletuksen taustalla on se, että koronakriisi alkoi talouden ulkopuolelta ja terveydenhuoltojärjestelmällä on hyvät mahdollisuudet hidastaa viruksen leviämistä. Lisäksi rahoitusjärjestelmä on Kangasharjun mukaan turvallisempi kuin 10 vuotta sitten, ja siinä on nykyään vähemmän ennalta tuntemattomia tekijöitä.

Tutkimuslaitos arvioi, että talouden supistuminen koko vuoden 2020 aikana on pahimmillaan runsaat puolet finanssikriisin vuoden 2009 aikana tapahtuneesta bkt:n pudotuksesta.

Etlan mukaan finanssikriisin kaltaisen tilanteen paluu voisi olla mahdollinen, jos talous ei käynnistykään uudelleen kesän kuluessa. Jos talous jää nollakasvuun koko loppuvuodeksi, bkt sukeltaisi tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009.

Kangasharju kertoo, että finanssikriisissä Suomen talouskasvu käynnistyi kunnolla vasta puolentoista vuoden päästä siitä, kun talous alkoi supistua.

”Odotamme tällä kertaa V:n muotoista shokkia, jossa meidänkin tuotantomme käynnistyisi vuoden kolmannella neljänneksellä, Kiinan kehitystä seuraillen”, Kangasharju sanoo.

Epävarmuutta ilmassa

Etla korostaa, että laskelmat ovat luonteeltaan suuntaa-antavia.

”Epävarmuus on tällä hetkellä erittäin suurta.”

Etla päivittää Suomen huoltotaseen ennusteluvut Toimialakatsauksen yhteydessä toukokuun loppuun mennessä.