Kuva: Lauri Olander

Entinen pääministeri ja EU-komissaari Jyrki Katainen vai meritoitunut tulevaisuudentutkija Markku Wilenius? Kas siinäpä pulma.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran hallitus päätyi yliasiamiehen ­valinnassa jo Kataiseen, mutta rahaston hallintoneuvosto ei tähän tyytynyt. Kyseinen kansanedustajista koostuva päättävä elin haastattelee molemmat ehdokkaat tänään perjantaina ja päättää sitten, miten asiassa edetään.

Sieltä täältä kuuluu arvioita, että nyt nähdään vain muodollinen näytelmä ja että ­kokoomuslainen Katainenhan eduskunnan alaisen Sitran johtoon tietysti valitaan. Julkisuudessa on väläytelty myös mahdollisuutta, että asiasta olisi jo sovittu salaisesti.

Kummankaan pätevyyttä tehtävään ei ole syytä epäillä. Kumpi tahansa hoitaisi epäilemättä työnsä hyvin ”suomalaisten tulevaisuustalossa, jonka tavoitteena on reilu ja kestävä tulevaisuus”.

Juuri tässä tilanteessa on kuitenkin syytä pysähtyä miettimään suomalaisia nimityskäytäntöjä, kun puhutaan hyväpalkkaisista viroista, joihin poliitikko ja tiedehenkilö ovat ainakin näennäisesti samalla viivalla.

”On syytä pysähtyä miettimään suomalaisia nimityskäytäntöjä.”

On ihan hyvä, ettei nimitys mennyt sukkana läpi. Kataista eivät Sitraan halunneet ainakaan perussuomalaiset. Siellä on omia antipatioitaan, ja toisaalta perussuomalaisilla ei ole ollut pääsyä kokoomuslaisten, demareiden ja keskustalaisten kanssa korkeita poliittisia virkoja jakamaan.

Aiemminkin Sitran nimityksissä on ­kuohunut. Nyt valintatilanne ja maailma ovat erilaisia kuin vuonna 2003, jolloin Sitran hallintoneuvosto ei kelpuuttanut paikalle organisaation hallituksen esittämää huippututkijaa Bengt Holmströmiä. Nimitetyksi tuli silloin entinen keskustalainen ex-pääministeri Esko Aho.

Nyt Sitran hallintoneuvostolla olisi mahdollisuus tehdä päinvastainen liike. Kansanedustajat voisivat halutessaan jopa epäpolitisoida paikan pysyvästi tutkijoille. Tällaiseen käytäntöön on totuttu esimerkiksi eduskunnan yhteydessä toimivassa Ulkopoliittisessa instituutissa.

Sitran nimitysprosessi saattaa tuottaa pohdittavaa myös Sitrassa työskenteleville ex-poliitikoille Liisa Hyssälälle (kesk) ja Jouni Backmanille (sd).

Hyssälä ja Backman toivat viime vuonna julkaistussa Kansanvallan peruskorjaus -nimisessä työpaperissaan painokkaasti julki sen, kuinka demokratian uskottavuus on koetuksella. Lisääkö Sitran tuleva johtajanimitys luottamusta vai vähentääkö?

Sitra saa rahoittamine hankkeineen julkisuutta, mutta sen pitää pystyä tekemään itsestään nykyistä tarpeellisempi. Siinä on johtajalle haastetta.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.