EU-maat puhalsivat lisäpuhtia Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin sopimalla reippaasta tukisummasta kehitysmaille huippukokouksessaan Brysselissä.

EU-maat lupautuivat tukemaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen kaikkiaan 7,3 miljardilla eurolla vuosina 2010-12.

Kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitus on ollut avainkysymys Kööpenhaminan neuvotteluissa, joissa valmistellaan jatkoa vuonna 1997 solmitulle Kioton ilmastosopimukselle.

Suomen osuus potista on noin 110 miljoonaa euroa, mikä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan on henkeä kohden laskettuna EU:n keskitasoa ja vastaa Suomen noin 1,5 prosentin osuutta unionin bruttokansantuotteesta.

Alunperin Suomi oli valmistautunut tukemaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen yhteensä sadalla miljoonalla eurolla, mutta satsausta nytkäytettiin ylöspäin perjantain vastaisena yönä käydyissä neuvotteluissa.

Vanhasen mukaan kaikki EU-maat osallistuvat ilmastorahoitukseen, mutta suurimpien talousongelmien kanssa painivien maiden - kuten Latvian ja Unkarin - osuus jäi nimelliseksi.

-Tämä on merkittävä tarjous, ja uskon että tämä tulee auttamaan Kööpenhaminan neuvotteluja aidosti eteenpäin, Vanhanen sanoi lehdistötilaisuudessaan.

Britannia ja Ruotsi anteliaina

EU-huippukokouksessa ei julkistettu listaa eri maiden ilmastopanostuksista, mutta esimerkiksi Britannian kerrottiin satsanneen kehitysmaiden tukemiseen 1,6 miljardia euroa. Jo aiemmin oli tiedossa puheenjohtajamaa Ruotsin tukeva 800 miljoonan euron satsaus.

Rahoilla on tarkoitus muun muassa vähentää kehitysmaiden kasvihuonekaasupäästöjä, kehittää kuivuutta kestäviä viljelyskasveja ja muutenkin helpottaa kuivuuden aiheuttamia ongelmia.

Kansalaisjärjestöt ilmaisivat perjantaina huolensa siitä, että ilmastoapuun suunnatut rahat otetaan EU-maiden kehitysapubudjeteista, jolloin muut kuin ilmastokohteet jäävät kehitysmaissa vaille rahoitusta.

EU-maat ovat laskeneet, että teollisuusmaiden pitäisi tukea kehitysmaiden ilmastotoimia lähivuosina reilulla 20 miljardilla eurolla. EU otti nyt tästä summasta hoitaakseen kolmasosan.

-Me vaadimme nyt muita kehittyneitä alueita tekemään samanlaisen panostuksen, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt patisti.