EU-parlamentti äänesti EU-huippukokouksen tiistaina saavuttamassa sovussa linjattua budjettia vastaan.

Parlamentti äänesti kiihkeän kokouksen jälkeen monivuotista rahoituskehystä, omia varoja ja Euroopan elvytyssuunnitelmaa käsittelevästä päätöslauselmasta, jossa vaaditaan muutoksia budjettiehdotukseen. Päätöslauselma toimii parlamentin kantana EU:n tulevaa rahoitusta ja elvytystä koskevissa neuvotteluissa.

Päätöslauselmassa varoitetaan, ettei parlamentti hyväksy budjettisopua myöhemmin syksyllä, jos sitä ei parannella. Parlamentin mukaan se ei aio ”toimia kumileimasimena jo sovitulle asialle”.

Päätöslauselma hyväksyttiin lukemin 465-150.

Monivuotinen rahoituskehys eli budjetti vuosille 2021–2027 on neuvoston ehdotuksen mukaan 1074 miljardia euroa euroa, mutta se ei voi tulla voimaan ilman parlamentin hyväksyntää. Parlamentin on määrä hyväksyä budjetti syksyllä, mutta sillä on ainakin teoriassa veto-oikeus.

Suurin osa mepeistä ilmaisi olevansa tyytymättömiä leikkauksiin, joita unionin pitkän aikavälin budjettiin ehdotettiin tiistaina päättyneessä huippukokouksessa. Moni tunsi parlamentin jääneen paitsioon EU-johtajien päättäessä mittavista rahasummista.

Erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneiden ohjelmien leikkaukset hiersivät.

Parlamentin mukaan ”leikkaukset heikentävät kestävän ja palautumiskykyisen elpymisen perusteita”. Ilmastoa, digitaalista muutosta, terveyttä, nuorisoa, kulttuuria, tutkimusta ja rajaturvallisuutta koskevien lippulaiva-ohjelmien määrärahat ovat meppien mukaan ”vaarassa pudota välittömästi vuodesta 2020 vuoteen 2021”.

Lisäksi päätöslauselmassa todetaan, että ”vuodesta 2024 alkaen EU:n koko talousarvio jää alle vuoden 2020 tason, mikä vaarantaa EU:n sitoumukset ja politiikan painopisteet”.

Mukana istunnossa ollut Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi mepeille ymmärtävänsä näiden huolet leikkauksista ja kertoi EU-johtajien tehneen ”valitettavia ja kivuliaita ratkaisuja”.

Uutistoimistojen mukaan parlamentin täysistunnossa käytiin asiasta tiukkaa keskustelua meppien kesken. Kova vääntö oli myös EU-johtajien neuvottelemasta 750 miljardin euron elvytyspaketista, mutta tässä parlamentilla on vain konsultoiva rooli.

Mepit suhtautuivat elvytysrahastoon pääosin positiivisesti, mutta pitivät avustusosuuksin tehtyjä leikkauksia valitettavina. Samalla vaadittiin parlamentille mahdollisuutta osallistua elpymisvälineeseen, jossa ei tällä hetkellä ole mitään virallista roolia mepeille.

”Emme ole valmiita nielemään ehdotettua monivuotista rahoituskehystä tällaisenaan”, sanoi Manfred Weber (EPP, Saksa) täysistunnossa lehdistötiedotteen mukaan.

Mepit painottivat istunnossa sitä, että kysymykseen velan takaisinmaksusta ei vieläkään ole esitetty vastausta. Kansalaisten pelättiin päätyvän velan maksajiksi. Osa mepeistä epäili puolestaan suunnitellun omien varojen järjestelmän riittävyyttä velkojen takaisinmaksuun.

Parlamentin istuntoa kommentoi istunnon aikana myös suomalaismeppi Henna Virkkunen (kok).

”Rahoituskehys vaatii Euroopan parlamentin hyväksynnän, eikä sitä ole tällaiselle kokonaisuudelle vielä tulossa. On hyvä, että sopu Eurooppa-neuvostossa syntyi, koska näin neuvottelut päästään aloittamaan, mutta esityksessä on vielä paljon parannettavaa”, Virkkunen sanoi ennen äänestystä.

"Eniten EU-parlamenttia hiertää valtiojohtajien tekemät leikkaukset eurooppalaista lisäarvoa tuoviin EU-ohjelmiin. Nyt otettavan velan takaisin maksamiseksi kerättävistä omista varoista halutaan lisäksi selkeät päätökset, ja huippukokouksen kirjaukset oikeusvaltioperiaatteesta ovat parlamentin mielestä liian löysät,” Virkkunen listasi tiedotteessa.

Parlamentti piti lauselmassa ”erittäin valitettavana”, että Eurooppa-neuvosto heikensi merkittävästi komission ja parlamentin pyrkimyksiä sisällyttää oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja demokratia monivuotisen rahoituskehykseen ja Euroopan unionin elpymisvälineeseen. Lisäksi mepit muistuttavat, että oikeusvaltioasetus hyväksytään yhteispäätösmenettelyllä.