EK:n Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti. Arkistokuva.Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES / Alma Talent arkisto

Ranskan Marine Le Peniin vahvimmin henkilöityvät Euroopan uudet kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista kevään vaaleissa, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti.

Tämä ei vielä tarkoita, että maahanmuuttovastaiset puolueet käyttäisivät parlamentissa yhteistä kokoaan vastaavaa valtaa, koska ne eivät välttämättä kykene järjestäytymään yhden yhtenäisen ryhmän alle.

”Ei se mahdotonta ole, etteivätkö nämä ryhmät yhteensä saisi vaikkapa noin neljännestä edustajanpaikoista. Mutta se, pystyvätkö ne muodostamaan yhtä yhtenäistä ryhmää, on se kysymys”, EK:n Lahti sanoo Uudelle Suomelle.

”Kovin yhtenäistä ryhmää on vaikea nähdä syntyvän. Vaikka näillä yksittäisillä toimijoilla on paljon jaettuja tavoitteita ja ambitioita, siellä on myös erottavia tekijöitä.”

Lahti nostaa esiin erityisesti kaksi kansallismielisiä puolueita erottavaa tekijää. Toinen on suhde Venäjään: osa puolueista ilmaisee avoimesti nojaavansa Venäjän taloudelliseen tukeen ja toivoo lisää yhteistyötä Venäjän kanssa, kun taas esimerkiksi puolalaisille se on kauhistus.

Hieman yllättävämpi erottava tekijä on maahanmuutto. Yleisellä tasolla maahanmuuton vastustaminen tietysti yhdistää kansallismielisiä uusia oikeistoliikkeitä. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi äskettäin Helsingin Sanomissa, että suuren yhtenäisen kansallismielisen ryhmän syntyminen parlamenttiin edellyttää sitä, että puolueet suvaitsevat toisiltaan erilaisia näkemyksiä ”toissijaisissa kysymyksissä”. Tässä hänen voi tulkita tarkoittavan ensisijaisella kysymyksellä maahanmuuton vastustamista.

Taneli Lahti huomauttaa kuitenkin, että maahanmuuton vastustaminen tarkoittaa kunkin maan ja puolueen näkökulmasta eri asioita – erilaisia keinoja sekä erilaisia tavoitteita.

”[Sisäministeri Matteo] Salvini Italiassa peräänkuuluttaa eurooppalaista solidaarisuutta, mitä Unkarin [pääministeri] Viktor Orban nimenomaan vastustaa – ja Le Pen myös”, Lahti sanoo viitaten turvapaikanhakijoiden niin sanottuun taakanjakoon, jota Salvinin Lega-puolue toivoo oman maansa siirtolaispainetta helpottamaan.

”Aika vaikea sieltä varmaan on löytää sellaista yhteistä politiikkaa, joka menisi yhtään sen pidemmälle kuin että ilmoitetaan, että maahanmuuttoa vastustetaan.”

Toisaalta Italian Salvini ja Unkarin Orban julistivat syksyllä yhteistä maahanmuuton vastaista vaalimanifestia siitä huolimatta, että heidän tiedetään olevan eri linjoilla taakanjaosta. Aiemmin Italia on jopa uhkaillut Unkaria EU-rahojen menetyksellä, jos maa ei suostu ottamaan osaansa Välimeren yli tulevista turvapaikanhakijoista.

Salvini on viritellyt yhteistyötä Orbanin lisäksi muun muassa Tsekin, Puolan ja Itävallan oikeiston kanssa. Marine Le Pen puolestaan listasi äskettäin Helsingin Sanomissa yhteistyökumppaneikseen tai potentiaalisiksi sellaisiksi ainakin Italian, Hollannin, Unkarin, Tsekin, Tanskan ja Ruotsin kansallismieliset puolueet. Samassa jutussa Halla-aho kertoo, että perussuomalaiset haluaa ensisijaisesti jatkaa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa, mutta puhuu myös Le Penin kanssa. Tällä hetkellä perussuomalaiset ja Kansallinen liittouma ovat eri euroryhmissä.

”Vaikka emme toimisi samassa ryhmässä, kansallismieliset ja euroskeptiset ryhmät voivat tulevaisuudessa muodostaa tietyillä päätöksenteon sektoreilla enemmistön”, Le Pen sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Siihen, syntyykö kansallismielisistä suuri yhtenäinen parlamenttiryhmä, saadaan vastaus vasta eurovaalien jälkeen. Se on kuitenkin selvää, että uuden poliittisen voiman nousu vaikuttaa Euroopan parlamentin toimintaan. Uusissa puolueissa vanha jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei toimi.

”Oikea ja vasen laita alkavat löytää toisensa, ikään kuin ympyrä sulkeutuu. Varmaan tuloksena syntyy myös Euroopan parlamentti, joka näyttää aika erilaiselta kuin tämä nykyinen”, Lahti sanoo.

Hän arvioi, että perinteiset puolueryhmät EPP, S&D ja ALDE kaikesta huolimatta lopulta määrittävät hallitsevan koalition suuntaviivat, ”mutta he joutuvat hakemaan yhteistyön sen takia, että paine laidoilta on niin kova”.

Kansallismieliset ja euroskeptiset puolueet ovat nykyisin europarlamentissa hajallaan neljässä eri ryhmässä, minkä lisäksi Orbanin Fidesz kuuluu valtapuolue EPP:hen – samaan ryhmittymään kuin Suomen kokoomus.

LUE MYÖS: ”Kokoomus on kummajainen EPP:ssä” – Jussi Halla-aho ja Heidi Hautala löysivät yhteisen linjan

Ensimmäinen haaste: komissio

Ensimmäinen käytännön haaste vaalien jälkeen on uuden komission muodostaminen.

”Uusi komissio muodostuu, kun puheenjohtaja on saatu valittua ja hänelle on saatu parlamentin tuki. Sen jälkeen kukin jäsenmaa lähettää oman komissaariehdokkaansa, joka ainakin joissain tapauksissa saattaa hyvin edustaa näitä laitaryhmiä”, Lahti sanoo.

”Se tulee luomaan omat mutkansa riittävän [parlamentin] enemmistön löytämiselle koko komission taakse. Siitä voi tulla hyvin mutkikasta ja se voi viedä paljon aikaa.”

Ennalta määritelty aikataulu edellyttäisi, että komission puheenjohtaja tulisi vahvistetuksi jo heinäkuussa, muut komissaarit ehdotettaisiin lokakuussa ja koko komissio vahvistettaisiin marraskuussa. Lahti arvelee, että tämä tulee näiden vaalien seurauksena olemaan hyvin vaativa aikataulu.

Komission nimityksen lykkääminen ei hänen mukaansa aiheuta suurta kriisiä, sillä nykyinen komissio jatkaa toimituskomissiona kunnes uusi on löytynyt. Kansainvälisessä politiikassa on muutenkin normaalia, että vaalivuosi aiheuttaa tyhjäkäyntiä.

”Euroopan osalta on vain aikaisemmin totuttu siihen, että vallanvaihdokset ovat aika sujuvia ja nopeita, eikä niihin liity suurempaa suunnanmuutosta ja sen hakemista. Nyt sitten liittyy.”

Brysseliä suomalaisen elinkeinoelämän silmin katsova Lahti ei usko, että eurovaalien jälkeinen suunnanmuutoksen aika aiheuttaisi mitään välitöntä riskiä maanosan taloudelle, vaikka samaan aikaan ovatkin pohdittavana muun muassa Britannian brexitin vaikutukset, Donald Trumpin USA:n kauppapolitiikka sekä yhä voimassa olevat Venäjä-pakotteet.

”Tärkeää olisi näyttää globaalia johtajuutta ja edelläkävijyyttä ja saada tekeillä olevat kauppasopimukset pikaisesti voimaan”, Lahti sanoo.

Jos maahanmuuttokin tässä katsannossa luetaan Euroopan kansallismielisiä puolueita erottavaksi tekijäksi, mikä niitä sitten yhdistää? Taneli Lahden mielestä tämä yhdistävä tekijä on kansallismielisen liikkeen kaikkein vaarallisin piirre Euroopan kannalta.

”Se, mikä niitä yhdistää, on pyrkimys järjestelmällisesti heikentää ihmisten luottamusta yhteiskunnan peruspilareihin kuten mediaan – sen uskottavuuteen sekä riippumattomuuteen – ja viranomaisten kuten oikeuslaitoksen toimintaan.”

”Se on kaikkein huolestuttavin piirre tässä kaikessa. Jos ihmisten luottamus heidän itse rakentamaansa yhteiskuntaan alkaa horjua, se voi johtaa arvaamattomiin tuloksiin – ja aiheuttaa joka tapauksessa epävakautta, mikä heikentää myös talouden perusteita”, Lahti sanoo.

Lahti puhui taannoin Talouselämän haastattelussa Euroopan murtumisesta tai murroksesta kevään vaalien tuloksena. Tällä hän tarkoitti ennen kaikkea toimintakyvyn ja uskottavuuden heikentymistä, ei niinkään EU:n suoranaista murtumista ja eroaaltoa.

”Brexit on prosessina sellainen, että se ei houkuttane seuraajia ainakaan ihan pian.”

Lue lisää: Synkkä ennuste Suomesta: EU voi murtua ensi vuonna – ”Syntyy kaaos”

Lue myös: Donald Tusk sanoi suorat sanat Orbánin ”kristillisdemokratiasta” – Puhuu Euroopan kahdesta uhasta