EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomi saa tulikivenkatkuista palautetta unionin itäisiltä jäsenmailta. Visegrad-maiden eli Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian diplomaatit haukkuvat Suomen torstaina alkavan huippukokouksen alla, Euractiv-sivusto kertoo.

Pääministeri Antti Rinne (sd) esittelee kokouksessa Suomen työstämän luonnoksen, joka hahmottelee EU:n pitkän aikavälin budjetin tasoa, eri politiikka-alueiden rahoitusta sekä rahoituksen niin sanottua ehdollisuutta. Suomen luonnoksen on tarkoitus toimia keskustelun pohjana.

Visegrad-maiden diplomaattien mukaan Suomen luonnospaperi on ”ajanhukkaa”, Euractiv raportoi, ja Suomen väitetään unohtaneen toimia tasapuolisena välittäjänä ja puheenjohtajana. Yksi diplomaatti kertoo maansa katsovan, että Suomen luonnoksen ”ei tulisi toimia pohjana keskustelulle”. Parempi pohja olisi komission esitys, hän katsoo.

Kritiikin suurin syy lienee rahoituksen ehdollisuus, joka on Visegrad-maille punainen vaate. Pääministeri Antti Rinne on ajanut voimakkaasti ehdollisuutta, jolla pyrittäisiin oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen EU:n alueella. Suomi on ajanut uutta mekanismia, joka sitoisi oikeusvaltioperiaatteen EU-budjettiin niin, että oikeusvaltiota heikentävän maan rahoitukseen puututtaisiin.

Suomi on kuitenkin joutunut matkan varrella laimentamaan ehdotustaan niin, että EU-rahoitus kytkettäisiin vain tukirahojen väärinkäyttöön ja korruptioon. Pääministeri Rinne on kuvannut uutta mallia kevytversioksi.

Visegrad-maat ovat vastustaneet hanketta, sillä EU on käynnistänyt rikkomusmenettelyn muun muassa Puolaa vastaan Laki ja oikeus -puolueen kyseenalaisten lakiuudistusten takia. Unkarin johto hyökkäsi kesällä verbaalisesti Suomen kimppuun samasta syystä.

Euractivin mukaan Suomen luonnoksessa myönnetään, että ehdollisuuden toteuttamisen mekanismista ei ole yhteisymmärrystä EU:ssa. Joka tapauksessa Visegrad-diplomaattien mukaan ainakin kaksi ryhmän maista näkee ehdollisuusmekanismin ”no go” -alueena.

Komissiokin on ehdottanut erillistä asetusta, jonka tarkoituksena on oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja rahoituskehyksen välisen suhteen vahvistaminen.

EU-maiden johtajat keskustelevat Eurooppa-neuvoston kokouksessa 17.–18. lokakuuta EU:n pitkän aikavälin budjetista, viiden seuraavan vuoden prioriteeteista ja brexitistä. Suomi esittelee kokouksessa, miten strategisen ohjelman toimeenpanossa on edistytty sen puheenjohtajakaudella, ja Eurooppa-neuvosto keskustelee budjetista puheenjohtajamaa Suomen tekemän työn perusteella.

Suomen tavoitteena EU:n puheenjohtajamaana on saattaa neuvoston neuvottelut rahoituskehyksestä valmiiksi Eurooppa-neuvoston käsittelyä varten syksyllä 2019. Puheenjohtajamaa edistää kehyksen käsittelyä siihen asti, kunnes neuvottelut nousevat Eurooppa-neuvostoon.

LUE LISÄÄ: