EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto käsittelee komission esittämää 750 miljardin euron jättimäistä elpymispakettia seuraavan kerran ylimääräisessä kokouksessaan 17- ja 18. heinäkuuta. Edellinen juhannusaattona pidetty kokous päättyi odotetusti tuloksettomana.

Suomessa paketti on saanut aikaan erikoisen asetelman sekä hallituksen että koko eduskunnan sisällä.

Velkaan liittyvät periaatteelliset kysymykset näkyvät jo nyt eduskunnan sisällä suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välisen konfliktin syvenemisenä.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ennakoi lisäksi, että velka tulee asettamaan hallituksen ja opposition välille mielenkiintoisen juovan, kun paketista aikanaan äänestetään.

”Ensinnäkin elpymisrahasto vaatii todennäköisesti 2/3 enemmistön eduskunnassa. Tällöin pakettiin tarvitaan mukaan noin 20 kokoomuslaista, koska Sanna Marinin (sd) hallituksella on 116 kansanedustajan enemmistö. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat pakettia. Elpymisrahaston ja EU:n velan suhteen omantunnon tuskia voi olla kuitenkin kokoomusta enemmän keskustalla, joka on suhtautunut varauksellisemmin Euroopan integraatioon. Elpymisrahasto asettaakin erityisesti Suomen keskustaoikeistolle mielenkiintoisen kysymyksen suhtautumisesta Euroopan poliittiseen integraatioon”, Ronkainen analysoi Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa.

Lisäksi käsissä on merkittävä poliittinen konflikti Suomen EU-kantojen määrittämisestä, sillä perustuslakivaliokunta on ottanut suurta valiokuntaa tiukemman kannan elpymisrahastoon ja unionin velkaan. Lisäksi oikeuskansleri selvittelee, hyväksyikö ex-valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) toukokuussa euroryhmän koronatoimet perustuslakivaliokunnan kantojen vastaisesti.

”Viime keskiviikkona suuri valiokunta lähetti valtioneuvoston uuden selvityksen elpymisrahastosta ja seuraavasta budjetista talousvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle, mutta ei perustuslakivaliokunnalle. Huomioiden asioiden poliittisen vakavuuden, valiokuntien välistä konfliktia voidaan pitää poikkeuksellisena. Ja elpymisrahasto syventänee tätä juopaa entisestään. Vaikka perjantaina oli eduskunnan kevätistuntokauden viimeinen täysistunto, vielä on poliittisesti mielenkiintoista kesää jäljellä”, Ronkainen kommentoi.

Hän huomauttaa, että Suomi on ollut ainoita maita, jotka kysyivät juhannusaaton huippukokouksessa elpymisrahaston lainvoimaisuutta.

Torstaina julkaistun EU:n oikeudellisen tietopalvelun selvityksen mukaan perussopimukset sallisivat elpymisrahaston perustamisen.

“Selvitys on kuitenkin salainen ja siinä ainoastaan todetaan, että elpymisrahasto ei saa johtaa EU:n budjettia epätasapainoon”, Ronkainen toteaa.

Suomen hallituksen kanta komission ehdotusta kohtaan on ollut se, että elvytyspaketin tulisi olla pienempi ja siihen pitäisi liittyä taloudellisen vastuullisuuden vaatimuksia. Näkemyksen ovat jakaneet myös Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.

Sen sijaan Saksa on jo tehnyt periaatteellisen päätöksen tukea yhteistä velkaantumista tukemalla komission ehdotusta ottaa lainaa elvytyspaketin rahoittamiseksi. Vaikka kyse ei ole niin sanotusti vanhojen velkojen yhteisvastuusta, askel on kuitenkin merkittävä kohti federatiivisempaa EU:ta. Saksa on myös valmis antamaan valtaosan paketista avustuksina, mikä tarkoittaisi suoria tulonsiirtoja Saksalta Etelä-Eurooppaan, mikäli elvytyspaketti rahoitetaan pelkillä EU:n jäsenmaksuilla.

Lue seuraavaksi: