Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok) vaatii Suomen hallitusta nostamaan EU-puheenjohtajamaana pöydälle päätöksen europarlamentin Strasbourgin toimipisteen lakkauttamisesta.

Europarlamentin täysistunto järjestetään kerran kuukaudessa Ranskan Strasbourgissa, jonne myös kaikki toiminnot siirretään yhden viikon ajaksi. Taustalla ovat historialliset syyt: EU:n perussopimuksiin on kirjattu, että parlamentin virallinen päätoimipaikka on Strasbourg, jossa suoritetaan täysistuntojen äänestykset, mutta parlamentin valiokunnat kokoontuvat Brysselissä ja parlamentin sihteeristö sijaitsee Luxemburgissa.

Brysselistä Strasbourgiin on matkaa reilut 400 kilometriä. Sarvamaa viittaa tiedotteessaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen laskelmaan joka kuukausi tapahtuvan ”Strasbourgin liikkuvan sirkuksen” aiheuttamista kuluista. Hinta on noin 114 miljoonaa euroa vuodessa.

”Kuukausittainen rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin välillä kuluttaa ympäristöä ja maksaa veronmaksajille vuodessa yli 115 miljoonaa euroa. Parlamentin tuhannet työntekijät papereineen päivineen lobbareiden seuraamana siirretään neljäksi päiväksi 450 kilometrin päähän – ja takaisin. Tähän kuuluvat myös jokaisen 751 euroedustajan matkalaatikot”, Sarvamaa sanoo tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan esimerkiksi pelkkä muovisten matkalaatikoiden kuljetus maksaa vuodessa lähes 300 000 euroa vuodessa. Laatikot jätetään Brysselin toimistohuoneiden ulkopuolelle perjantaisin, minkä jälkeen kuljetusyhtiö ajaa ne Strasbourgiin. Sama prosessi toistetaan toiseen suuntaan torstai-iltana.

Täysistunnon ulkopuolella Strasbourgin parlamenttirakennus ei tyhjenny täysin, vaan se pidetään kylmäkäynnillä seuraavaa istuntoa varten, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan vastuu päätöksestä kuuluu EU:n jäsenmaiden hallituksille, eikä parlamentti voi itse päättää Strasbourgin rallin lopettamisesta, vaikka suurin osa mepeistä niin haluaisi.

”Suomen puheenjohtajuuden on nyt aika nostaa kissa pöydälle vielä tämän syksyn aikana, ja vaatia Strasbourgin täysistuntojen lakkauttamista sekä siirtymistä sataprosenttisesti Brysseliin. Kysymys voitaisiin ratkaista tietyn aikataulun ja tiekartan puitteissa osana budjettineuvotteluita. Tästä hyötyisivät niin veronmaksajat kuin ilmastokin”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan hyötyjinä nykymallissa ovat Ranska ja Strasbourgin alue, ”joka saa merkittävän piristysruiskeen alueen matkailuteollisuuteen kerran kuukaudessa”. Ranskaa onkin yleisesti kuvattu käytännön lopettamisen suurimmaksi esteeksi ja ranskalaispoliitikot ovat puoltaneet nykykäytäntöä.

Strasbourgin valinta EU:n parlamentin päätoimipaikaksi oli symbolinen teko aikana, jolloin unioni oli tiiviimpi kokonaisuus ja sen keskiössä oli Ranskan ja Saksan rauhansuhteen vakiinnuttaminen. Sittemmin unionin laajennuttua symboliikan merkitys on himmennyt ja ratkaisun ympäristö- sekä taloushaitat on nostettu yhä useammin esille.

”EU näyttäytyy kansalaisille tehottomana ja yksinkertaisiinkin päätöksiin kykenemättömänä, jos näinkään pienestä asiasta ei pystytä päättämään. Unioni tarvitsee prioriteetteja, joihin kuuluu sääntelyn vähentämisen lisäksi tehokas ja tuhlailematon rahankäyttö. Näihin prioriteetteihin ei kuulu parlamentin toimipisteen siirtäminen Strasbourgin ja Brysselin välillä kerran kuukaudessa”, Petri Sarvamaa sanoo.