Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo olevansa hyvin pettynyt EU-maiden perjantaiseen päätökseen, joka hyväksyy metsien hiilinielujen laskentasäännöt, jotka mahdollistavat hakkuiden lisäämisen ilman päästöleikkauksia muualta.

–Minulla syntyi Pariisin ilmastokokouksen jälkeen unelma, että EU voisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa metsiä aktiivisesti käyttäen. Metsien käyttöä ei saisi sitoa historiaan, vaan antaa mahdollisuus kasvavalle biotaloudelle ja luoda siten kannusteita investoida metsien kasvuun.Tuo unelma koki takaiskun eilen. Se oli suuri pettymys. Yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa saimme luotua jonkin verran irtiottoa menneisyydestä. Liian moni jäsenmaa kuitenkin ajattelee yhä metsiä passiivisena vakiona ja vastusti Suomen tavoitetta antaa enemmän tilaa kasvavalle ja kestävälle biotaloudelle, Tiilikainen kommentoi Puheenvuoron blogissaan .

Hän sanoo, että maailma tarvitsee siirtymää uusiutumattomista raaka-aineista uusiutuviin ja fossiilisesta energiasta uusiutuvaa.

–Biotalous ja kiertotalous voittavat vielä fossiilitalouden. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta. Valitettavasti eilen moni kollega kuvitteli puolustavansa ympäristöä, mutta tulikin vahingossa puolustaneeksi pitäytymistä fossiilitaloudessa. Työ jatkuu. Minulla on yhä unelma.

EU-maiden hyväksymän kannan mukaan hakkuita voi lisätä, kunhan koko EU:n hiilinielu kasvaa. Suomi tavoitteli ympäristöministeriön mukaan neuvotteluissa ratkaisua, joka kohtelisi Euroopan metsäisintä maata oikeudenmukaisesti, eikä maankäyttösektorista aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.

Suomen päästövähennysvelvoite on ympäristöministeriön mukaan hyvin tiukka, -39 prosenttia. Asetus sisältää kuitenkin joustomahdollisuuksia, joiden kautta muun muassa päästökaupan puolelta voidaan siirtää päästöoikeuksia taakanjakosektorin puolelle.

Tiilikaisen mukaan Suomen metsien hiilinielu on Euroopan suurimpia.

–Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ilmasta. Jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä käytetään tai kuolee, metsät toimivat hiilinieluna. Suomessa metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se on selvästi puuston käyttöä enemmän. Suomen metsien hiilinielu on vaihdellut 20 ja 40 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä viime vuosikymmenillä, hän kertoo.

Suomessa metsien kasvu on Tiilikaisen mukaan kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa. Koska puuta on hakattu selvästi kasvua vähemmän, on myös metsiin sitoutunut hiilivarasto eli puuston määrä liki kaksinkertaistunut samassa ajassa.

–Motivaatio kasvattaa metsäpinta-alaa ja hoitaa metsiä kasvua ruokkivalla tavalla on syntynyt pitkälti metsien taloudellisen arvon takia. Eivät metsänomistajat sijoita metsien hoitoon satoja miljoonia vuodessa ilman oletusta, että investointi maksaa itsensä takaisin puun myynnistä saatavina tuloina, hän kommentoi.

–Ellei tätä taloudellista motivaatiota olisi ollut, eivät metsämme olisi niin huikea hiilinielu kuin se tänään on. Siksi metsien käyttö ja ilmastohyöty eivät ole vastakkaisia. Ne ovat toisiaan tukevia samansuuntaisia tavoitteita, ministeri jatkaa.