Suomi ei hyväksy pysyviä taakanjaon mekanismeja, kun turvapaikanhakijoita koskevaa Dublinin sopimusta ryhdytään neuvottelemaan uusiksi EU:n jäsenmaiden kesken. Suomen hallituksen linjan mukaan taakanjaon pitää perustua vapaaehtoisuuteen, eikä tämä linja ole muuttunut, sanoo sisäministeri Paula Risikko (kok.).

–Meidän hallitusohjelmassa lukee, että vapaaehtoisuus on se periaate, mitä Suomi noudattaa. Me myös edellytämme, että muutkin tekevät osansa. Nythän on käynyt niin, että Suomi on kyllä tehnyt osansa ja ihan kaikki muut eivät. Tämä on aika kestämätön tilanne, Risikko sanoo.

–Oli uusi malli mikä tahansa, niin kyllä minä ainakin odotan, että siinä tämä asia on ratkaistu.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla neuvotteluiden aloittamisen jäsenmaiden kanssa Dublin-sopimuksen uusimisesta. Seuraavaksi asiaa käsitellään EU-maiden sisäministereiden kokouksessa joulukuun alussa.

–Me emme vielä tiedä, mitä sieltä tulee. Vaikka lupa neuvotteluille on annettu, niin mitään pohjaesitystä ei ole, eikä siis mitään neuvoteltavaa. Nykyinen EU-puheenjohtajamaa Viro on käynyt jäsenmaiden kanssa kahdenkeskisiä neuvotteluita, mutta vielä ei ole tiedossa, minkälaista mallia he esittävät vai esittävätkö ollenkaan vielä, Risikko sanoo.

–Mielenkiinnolla sitä odotan.

Sisäministeri kertoo, että uuden Dublin-sopimuksen lähtökohtana on ollut, että syksyn 2015 kaltaisiin turvapaikanhakijakriiseihin varauduttaisiin poikkeustilanteiden vastuunjakomallilla, jossa olisi sekä kannustimia että sanktioita.

Vaikka syksyn 2015 kaltaista tilannetta ei ole välittömässä näköpiirissä, mainitsee Risikko, että Afrikassa miljoonia ihmisiä elää epävakaissa olosuhteissa. Lisäksi hän nostaa esiin Turkin, jonka kanssa EU on tehnyt yhteensä kuuden miljardin euron sopimuksen, jolla meren yli Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan Turkkiin.

–Se on pitänyt tähän asti ja toivottavasti pitää, Risikko sanoo Turkki-sopimuksesta mutta painottaa heti perään:

–Meidän pitää varautua. Jos me emme lainkaan varaudu, emmekä näistä asioista sovi, niin kyllä meidät ”housut kintuista” yllätetään. Sellaista ei pidä päästää käymään. Ja me haluamme olla niissä pöydissä, missä varautumisesta sovitaan.

Vaikka virallista pohjaesitystä neuvotteluille ei toistaiseksi ole, löytää Risikko hyviä elementtejä esimerkiksi kertaalleen hylätystä Maltan mallista. EU-puheenjohtajamaana viime kesään saakka toiminut Malta pyrki saamaan Dublin-uudistuksen läpi, mutta sen valmistelema sopimusluonnos sai vastaansa niin jyrkkää vastustusta, ettei siitä koskaan edes neuvoteltu.

Risikko katsoo, että vaikka Suomikin Maltan paperia vastusti, oli ehdotuksessa toimivia yksityiskohtia kuten kaavaillut sanktiomekanismit. Jos ei täyttäisi osuuttaan, joutuisi maksamaan. Lisäksi luonnoksessa oli hahmoteltu eri kategorioita sille, millaisissa eri tilanteissa mekanismi käynnistyisi ja tulijamääriä lähdettäisiin mitenkin jakamaan EU-maiden kesken.

Hän korostaa, että uusia ehdotuksia kaavaillaan vain äärimmäisiä tilanteita varten.

–Jäsenmaat pärjäävät, jos turvapaikanhaku on rauhallista. Mutta jos se eskaloituu samalla tavalla hallitsemattomaksi kuin syksyllä 2015, niin sitä varten nyt yritetään löytää mallia: Miten vastuuta ja taakkaa jaetaan äärimmäisissä olosuhteissa, Risikko sanoo.

Dublinin sopimus on merkinnyt muun muassa sitä, että turvapaikkahakemukset käsitellään vain yhdessä EU-maassa. Jos hakemuksen jättää toiseen maahan, palautetaan turvapaikanhakija siihen EU-maahan, mistä hän ensimmäisen kerran on turvapaikkaa hakenut.

Syksyllä 2015 alkaneen turvapaikanhakijakriisin aikana Dublinin sopimus ei pitänyt . Tilanne oli erityisen hankala EU:n ulkorajavaltioille. Esimerkiksi Kreikkaan saapui YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 861 000 pakolaista vuonna 2015, mutta turvapaikkahakemuksia maahan jätettiin samana vuonna 11 370.

Mikäli kaikki tulijat olisi rekisteröity Kreikassa, olisi heidät pitänyt palauttaa Dublin-säännön perusteella muista maista takaisin Kreikkaan. Lue lisää: Näin Euroopan turvapaikkajärjestelmä murtui – ”Dublin-asetusta oli mahdoton noudattaa”

Tilanteen ratkaisemiseksi jäsenmaat sopivat ensin 120 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin. Suomea tuolloin edustanut Petteri Orpo (kok.) äänesti kuuluisalla tavalla tyhjää. Kaikkiaan EU-maat sopivat 160 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä, mutta sopimus ei pitänyt. Siirroista oli viime keväänä toteutettu vain runsaat 16 000. Suomi täytti osansa. Kahden vuoden ohjelmaa ei syksyllä enää jatkettu, vaan ohjelma jätettiin vähin äänin. Lue lisää: EU hautaa ”sisäisten siirtojen” järjestelmän? Nyt siirrytään uuteen pakolaisohjelmaan

Uusi Dublin-sopimus vielä tämän hallituksen aikana

Vaikka EU-maiden kesken on laajaa yhteisymmärrystä Dublin-sopimuksen uudistamisen tarpeellisuudesta, ei sisäministeri Risikko lähde vielä lyömään kaikilla rahoillaan vetoa sen puolesta, että Suomen itsenäisyyspäivän jälkeen sopu syntyy.

–Vaikka odotan ja arvelen, että sieltä tulee jotakin – jos ei muuta niin ainakin johtopäätökset Viron käymistä kahdenvälisistä neuvotteluista kaikkien jäsenmaiden kanssa. Niistä voidaan sitten tehdä jatkotyötä. Mutta kyllä luulen, että se sen verran vaativa harjoitus on, että se ei näin nopeasti valmistu. Siellä on aika tuohtuneita jäsenmaita sen vuoksi, että kaikki eivät ole pitäneet sovittua.

Entä jos aikarajaksi pannaan tämä hallituskausi?

–Minä ennustan, että se siinä ajassa ratkeaa, kyllä. Viimeistään Itävalta sen tekee, Risikko sanoo.

Itävallan puheenjohtajakausi alkaa heinäkuussa 2018 ja päättyy joulukuuhun 2018.