Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà katsoo, että Euroopan komission tällä viikolla julkaisema suunnitelma tekisi euroalueesta lähes täysiverisen liittovaltion. Mikäli suunnitelmassa edetään, tulisi asiasta Lainàn mielestä järjestää kansanäänestys tai muu ratkaisun oikeuttava menettely euroalueen maissa.

Lainà kirjoittaa SAK:n verkkosivuilla, että jos komission esityksessä edetään, tulee ”euroalueen kansalaisilta hankkia selkeä mandaatti ja parantaa kansalaisten demokraattisia vaikutuskanavia”. Hän vahvistaa Uudelle Suomelle, että mandaatin hakeminen voisi tarkoittaa kansanäänestyksen järjestämistä.

– Esimerkiksi. Kun tavallaan esitettäisiin, että tässä on visio tulevaisuuden Euroopasta – että lähdetään rakentamaan yhteistä finanssipolitiikkaa ja luodaan eurobondit, eli syntyisi aika pitkälti liittovaltio – niin kyllä siinä pitäisi ihmisiltä jollain tavalla kysyä, että ovatko he mukana tällaisessa kehityksessä, Lainà sanoo Uudelle Suomelle.

Mandaatin voisivat tuoda myös vaalit, jos liittovaltiokehitys olisi selkeä vaaliteema ja puolueet olisivat puolesta tai vastaan.

– Mutta kansanäänestys olisi kaikkein selkein keino.

Lainàn mielestä tämä olisi ennen kaikkea europrojektin etu. Jos talous- ja rahaliiton legitimiteetti ei ole kunnossa, voi seuraava kriisi jälleen natisuttaa talous- ja rahaliiton liitoksia etenkin poliittisella tasolla, hän kirjoittaa.

– Ensimmäinen kriisi saisi ihmiset nostamaan kädet ilmaan ja sanoutumaan irti [projektista], koska eivät ole tällaisesta päättäneet, Lainà sanoo.

Komissio esittää kaksivaiheista suunnitelmaa, jonka ensimmäinen osa on rahoitus- tai pankkiunionin viimeistely ja toinen osa finanssiunionin täydentäminen. Jälkimmäiseen sisältyy pyrkimys tasoittaa jäsenmaiden välisiä eroja sekä yhteisvastuullista velanottoa tarkoittavien eurobondien luominen. Pahamaineista termiä eurobondit ei tosin mainita komission esityksessä.

– Niille on keksitty uusi termi, euroalueen turvasijoitukset, Lainà sanoo.

Lisäksi esillä on niin sanottu varainhoitohallinto, joka Lainàn mielestä tarkoittaa ”aika suoraan valtiovarainministeriötä”. Juuri mainitulla varainhoitohallinnolla olisi esityksen mukaan mahdollisuus rahoittaa itseään eurobondeilla.

– Eli olisi tällaista budjetti- ja finanssipolitiikkaa euroalueen tasolla. Ja yhteinen rahapolitiikkahan meillä on jo EKP:n kautta, hän summaa.

Komission paperissa selvennetään, että euroalueen turvasijoitukset olisivat uusi instrumentti laskea liikkeelle yhteistä velkarahaa. Komissio vertaa ratkaisua Yhdysvaltain liittovaltion valtiovarainministeriön velkakirjoihin.

– Ainut mikä jäisi liittovaltiosta puuttumaan, on yhteinen puolustus, joka vielä on pitkältä jäsenmailla, Lainà toteaa.

Hän kirjoittaa SAK:n verkkosivuilla, että jäsenvaltioiden tasolla komission EMU-ehdotus perustuu edelleen talouskuriin, ja olisi ohjausmekanismeiltaan ”selvästi keskusjohtoisempi malli kuin vaikkapa Yhdysvaltojen malli, jossa osavaltioilla on suhteellisen paljon autonomiaa”. Hyvänä ratkaisuna Lainà pitää sitä, että komissio ehdottaa makrotalouden vakautusjärjestelyä, jonka avulla pyritään irrottamaan ”vastasyklisen finanssipolitiikan” tarve jäsenmaista ja viedä se koko euroalueen tasolle.