Suomi suhtautuu varauksellisesti euroalueen budjettivälineeseen eli niin kutsuttuun eurobudjettiin.

Eurobudjetin valmistelu on edennyt vähitellen tänä keväänä, kun euromaiden ja muiden euroon tähtäävien EU-maiden valtiovarainministerit ovat puineet asiaa kuukausittaisissa kokoontumisissaan.

Suomi suhtautuu varauksella ehdotukseen ja on siinä samoilla linjoilla Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan sekä Latvian, Liettuan ja Irlannin maiden kanssa. Tämä myös Hansa-liitoksi kutsuttu joukko on juuri julkaissut yhteisen kantansa eurobudjetista.

Suomen mielestä erillinen euroalueen budjetti ei ole tarpeellinen, mutta Suomi on ollut valmis hyväksymään sellaisen EU-budjetin puitteissa.

Jotkut maat, etenkin Ranska, haluaisi erillisen eurobudjetin. Helmikuussa Saksa ja Ranska julkaisivat yhteisen kompromissipaperin, jossa esiteltiin maiden yhteinen näkemys. Siinä ehdotetaan, että rahoitus tulee useasta lähteestä, muun muassa suoraan jäsenmailta, EU-budjetista ja uusista lähteistä, kuten finanssitransaktioverosta.

Suoraan jäsenmailta otettava rahoitus tarkoittaisi erillistä sopimusta jäsenmaiden välillä.

Suomi, kuten muut Hansa-maat, ovat sitä mieltä, että jos rahoitus tulee valtiosopimuksella, siihen osallistumisen pitää olla vapaaehtoista.

Suomen eduskunnan valiokunnat ovat aiemmin olleet sitä mieltä, että valtiosopimusmalli heikentäisi mahdollisuuksia valvoa EU-varojen käyttöä ja menojen kokonaistasoa. Lisäksi on katsottu, että rahaliittoa pitäisi kehittää ennen kaikkea EU:n perussopimusten puitteissa.

Suomen mielestä eurobudjetin ei pitäisi olla suhdannevaihteluiden tasaaja, vaan edistää talouksien lähentymistä ja kilpailukykyä.

Valtiovarainministerit keskustelevat eurobudjetista parin viikon päästä.