Paikka eduskunnassa on merkittävin jakaja siinä, kuinka eurovaaliehdokkaat suhtautuvat euroon. Uusi Suomi kysyi ehdokkailta eurovaalikoneessa, onko Suomi hyötynyt Euroopan rahaliiton jäsenyydestä ja eurosta.

Karkeasti jako käy kahteen: eduskuntapuolueet pitävät euroa positiivisena, eduskunnan ulkopuoliset negatiivisena asiana Suomelle.

Poikkeuksen tekee perussuomalaiset, jonka ehdokkaat arvioivat euron haitanneen Suomen taloutta enemmän tai vähemmän. Toinen poikkeus ovat piraatit, jotka eduskunnan ulkopuolisena ovat ainoa puolue, jonka ehdokkaat näkevät euron hyvänä.

Suomen talous on hyötynyt Euroopan rahaliitosta ja eurosta.

Puolueista kiinnostavin suhde euroon on keskustalaisilla ehdokkailla. Keskustan listoilla on Paavo Väyrynen, joka ehdottomasti vastustaa euroa. Euroon erittäin myönteisesti suhtautuu kourallinen ehdokkaita.

- Suomi on kärsinyt jäsenyydestä, kuten vertailu Ruotsiin osoittaa. Viime vuosina euron kurssi on ollut liian korkea Suomen taloudelle, Väyrynen perustelee ehdottoman kielteistä kantaansa.

Korkea kurssi, devalvaatio & eurotuet

Euron vastustajat ja kriitikot näkevät Väyrysen tavoin kolme pääongelmaa eurossa: vientiteollisuudelle haitallisen korkea kurssi, devalvaatiomahdollisuuden puuttuminen ja muiden euromaiden tukeminen.

Vertailukohta haetaan kriittisissä vastauksissa Ruotsiin.

- Ruotsi on pärjännyt euron ulkopuolella hyvin ja niin olisi Suomikin pärjännyt. Suomelle EU ja euro ovat merkinneet siirtymistä pois pohjoismaisesta tasa-arvoa ja julkisen sektorin vahvaa roolia korostavasta talouspolitiikasta kohti markkinaliberaalia mallia. Talouden kokonaisvolyymille siirtymä on kenties neutraali mutta se lisää eriarvoisuutta ja työttömyyttä, perusteli vastaustaan demarien ainoa eurokriitikko Thomas Wallgren.

- Suomi on hyötynyt rahaliiton myötä vakaasta ja matalasta korkotasosta. Eurokriisi on kuitenkin tuonut esille rahaliiton rakenteellisia ongelmia, jotka tekevät kestävän talouspolitiikan tekemisestä mahdotonta. Suomi ei hyödy nykyisestä rahaliitosta, joka rajaa valtioiden mahdollisuuksia tehdä rahapolitiikkaa matalasuhdanteissa ja pakottaa virheelliseen leikkauspolitiikkaan, arvioi vasemmistoliiton Li Andersson.

SKP:n Timo Jalkanen kritisoi hänkin euroa joustamattomaksi valuutaksi. Jalkanen pitää euroa hyvänä vahvoille euro- ja EU-maille.

- Suomen talouden rakenne ei ole sama kuin merkittävimmillä EU- mailla, Jalkanen sanoo.

Pienpuolueissa paluu markkaan saa merkittävää kannatusta. Muutos 2011:n Junes Lokka uskoo, että Suomi voisi siirtyä takaisin markkaan helposti.

- On kaksi vaihtoehtoa: sisäinen tai ulkoinen devalvaatio. Jos valitsemme sisäisen, meillä pitää laikata eläkkeitä ja palkkoja kovalla kädellä. Toinen mahdollisuus olisi julistaa markka vapaasti kelluvaksi valuutaksi, jolloin se luultavasti vähän heikkenisi ja ulkomaankauppa alkaisi vetää, Lokka kirjoittaa.

Vienti, vakaus & korot

Euron puolustajat painottavat vastauksissa euron tuomaa vientihyötyä, sisämarkkinoita, valuutan vakautta sekä alhaista korkotasoa.

- Euro on kansainvälisenä valuuttana luonut vientialoille vakaan toimintaympäristön ja matalat korot mahdollistaneet investointeja. Toki euro on myös aiheuttanut ongelmia erityisesti kausina, jolloin se on ollut poikkeuksellisen vahva suhteessa dollariin. Silloin vienti ei vedä, keskustan euromyönteisimpiin lukeutuva Elsi Katainen arvioi vaalikoneessa.

Demareiden Timo Harakka kääntyy enemmän plussan puolelle arvioidessaan euroa.

- Suomalaiset ovat hyötyneet kaikkein eniten globalisaatiosta: laskennallisesti 1 500 euroa vuodessa per henkilö. Euron alkukausi oli Suomelle menestys, viime vuodet mahalasku. Saldo on lievästi plussalla, mutta jollei Emun talouspolitiikka muutu, tilanne synkkenee entisestään, Harakka perustelee vastaustaan.

Kokoomuslaisista ehdokkaista kaikki ilmoittavat euron olleen Suomelle hyvä. Mainitaan matalat korot ja euron vakaus.

- Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa. On vaikeaa verrata, millainen taloutemme tila olisi, jos olisimme euron ulkopuolella, mutta olen vakuuttunut siitä, että se olisi huonompi. Talouskriisi on koetellut rajusti myös maita, joissa euro ei ole käytössä, Sirpa Pietikäinen summaa kokoomuslaisten ajatukset.

Hyvä, mutta…

Myös vihreiden yleiskuva on eurosta myönteinen. Vihreistä vastanneista vain Antero Vartia pitää euroa enemmän huonona kuin hyvänä. Kritiikkiä antaa myös Anni Sinnemäki, joka kuitenkin suhtautuu myönteisesti yhteiseen rahaan:

- Finanssikriisin aikana on käynyt selväksi, että euroa perustettaessa ei oltu varauduttu erilaisiin kriisitilanteisiin riittävästi. Talouskasvun hyytyminen useiksi vuosiksi peräkkäin on tietenkin haitannut Suomen taloutta. Laajasti ottaen toiminta avoimessa markkinataloudessa Euroopan unionin olosuhteissa on ollut suomalaisille yrityksille vaativampaa kuin aiempi aika, mutta myös maamme yritysten kilpailukyky on parantunut selvästi, Sinnemäki perustelee.

Vasemmiston ehdokkaiden vastaukset jakautuvat eduskuntapuolueista keskustan ohella eniten. Euromyönteisin ehdokas on Annika Lapintie:

- Yhteisvaluutta eurolle ei toistaiseksi ole realistista vaihtoehtoa. Yhteinen eurovaluutta on kuitenkin johtanut moniin ongelmiin. Etelä-Euroopassa talous ja ihmiset joutuvat kärsimään, kun taas esimerkiksi Suomi saa nauttia euron suomasta alhaisesta korkotasosta, Lapintie kiteyttää vasemmistossa vallitsevan huolen rahaliiton vaikutuksista ihmisten arkeen.