Eurooppa-päivän erikoisjakson toisessa osassa europarlamentaarikko Alviina Alametsä ottaa kantaa ajankohtaiseen EU:n väitettyyn itsesensuuriin Kiinan edessä. Hän kommentoi haastattelussa EU:n ulkosuhdehallinnon valtiollista valehtelua ja sumutusta tarkkailevan yksikön julkaisua, jota väitetysti sensuroitiin kiinalaisten painostuksesta.

Alametsä oli mukana muiden europarlamentaarikkojen kanssa EU:n ulkosuhteista vastaavalle korkealle edustajalle Josep Borrellille suunnattussa kirjeessä, jossa vaadittiin vastauksia tilanteesta.

”On iso keskustelu siitä, että mikä on diplomatian ja vaikutusvallan raja, mitä eri valtioilla voi olla tällaisiin keisseihin. Mielestäni sen pitää olla hyvin tiukka eli ei saa olla esimerkiksi niin, että Kiina ottaa yhteyttä, että haluamme tällaisen kohdan poistettavaksi. Jos sitä ei tehdä niin teemme x, y tai z… siinä vähän kulkee myös se raja, että onko ollut painostamista jollain muulla asiakysymyksellä vai ei. Sitä nyt sitten selvitellään ja siitä riippuu, mihin tämä nyt sitten johtaa”, toteaa meppi Alametsä.

Tämän ohella Alametsä kommentoi Saksan perustuslakituomioistuimen päätöstä, jonka mukaan EKP:n eurovaltioiden joukkolainojen osto-ohjelma ylittää osin EU-sopimuksen keskuspankille antamat valtuudet. Pahimmillaan tämä tarkoittaa Saksan keskuspankki Bundesbankin vetäytymistä osto-ohjelmista.

”Saksan päätös koskee sitä, että Saksan keskuspankki ei voi osallista näihin yhteisiin ohjelmiin tai rajatusti voi osallistua. Se on isosti ongelmallista siinä, että nyt tarvittaisiin nopeita toimenpiteitä. EKP:lle on annettu kolme kuukautta aikaa selvitellä ja korjailla asiaa, mutta ongelmana on se, että pitäisi saada asioita liikkumaan paljon sitä pikaisemmin. Se, että asiaa tuomioistuinten välillä selvitellään pitkällisesti haittaa sen kriisin oikea-aikaista hoitamista. Toivoisin, että saisimme tähän paljon nopeampaa ratkaisua, mikä on EU:n toimivallan raja ja millä tavalla voidaan tässä tilanteessa hoitaa asia pragmaattisesti”, Alametsä kommentoi.

Jaksossa paljastetaan myös historian ensimmäinen Vuoden eurooppalainen -tunnustuksen saaja.

Suomen 25-vuotisen EU-jäsenyyden juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa myönnettävän tunnustuksen saaja julkaistaan jatkossa vuosittain Eurooppa-päivänä 9.5. Vuoden eurooppalainen -tunnustus annetaan henkilölle, joka luo keskustelua ja lisää tietoisuutta Euroopan unioniin ja Eurooppaan liittyvissä poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja inhimillisissä kysymyksissä. Tunnustuksen saaja edistää toiminnallaan eurooppalaisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja demokratian toteutumista Suomessa, Euroopassa ja maailmalla.

Eurooppalainen Suomi ry:n hallitus on valinnut EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turusen historian ensimmäiseksi Vuoden eurooppalainen -tunnustuksen saajaksi. Hän kommentoi valintaansa seuraavasti.

”Vähän sellainen pöllämystynyt olo. Tämän tiedon jälkeen piti tarkistaa, kenelle kaikille näitä tunnustuksia on Euroopassakin myönnetty ja sieltä löytyy melkoinen määrä pääministereitä ja komissaareja, kulttuurivaikuttajia ja huikeita urheilijoita. Joukko on kyllä aika arvokasta ja korkeatasoista ja siitä syystäkin erityisesti tuntuuhan tämä todella hienolta”, Vuoden eurooppalainen Susanna Turunen kommentoi.

Hän kertoo lähetyksessään urastaan ja vuosistaan EU- ja Eurooppa-politiikkaan keskittyvänä journalistina niin Suomessa kuin Brysselin pääkallopaikoilla.

Lisää jaksossa.

Kuuntele aiemmat jaksot: