Koronakriisi on kohottanut eurooppalaisten hallitusten ja erityisesti poliittisten keulakuvien kannatusta, mutta noste vaikuttaa saavuttaneen lakipisteensä. Eri Euroopan maista kerätyt kannatuskyselymittaukset antaisivat olettaa, että nopean kannatusnousun viikot ovat takanapäin –ja paluu arkeen on koittamassa.

Politiikkamedia Politico on kerännyt esimerkkejä kannatusrallin laantumisesta ympäri Euroopan.

Ranskassa presidentti Emmanuel Macron kärsi ennen koronakevättä pitkästä kannatuslaskusta mielipidemittauksissa. Esimerkiksi tammikuun 8. päivänä Macronia kannatti gallupkyselyssä vain 31 prosenttia vastaajista, ja vastustajia oli jopa 68 prosenttia. Kriisiaika toi Macronin tilanteeseen kaivattua helpotusta: huhtikuun ajan hänen hyväksyntäprosenttinsa vaihteli tutkimuksesta riippuen 38–43 välillä, siinä missä nuivasti suhtautuneiden osuus oli 57–61 prosenttia. Koronan aiheuttama noste näytti tasaantuneen.

Toukokuun alussa Macronin kannatus vaikutti sanomalehti Les Echosin toteuttaman gallupin mukaan olevan taas lasku-uralla: kyselyyn vastanneista vain 34 luotti presidenttiin, ja 61 prosenttia koki epäluottamusta hänen kykyynsä ratkaista maan ongelmia.

Mon Dieu! Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suosion elpymisen siivet näyttävät katkenneen.Kuva: LUDOVIC MARIN / POOL

Saksassa luottamus hallituksen kykyyn koronaongelmien selvittämisessä on ollut korkealla, mutta osoittanut huhtikuusta toukokuuhun tultaessa hienoista laskua. Huhtikuussa Infratest dimap -tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan tyytyväisyyttä liittokansleri Angela Merkelin hallituksen tekemiin toimiin osoitti toukokuussa 32 prosenttia vastaajista, kun huhtikuussa lukema oli viisi prosenttia enemmän. Saksan liittotasavallan kriisinhallintaan oli kaikkiaan tyytyväisiä 67 prosenttia vastaajista.

Kantar Emnid -tutkimuslaitoksen julkaisemien gallupien mukaan Merkelin edustaman CDU/CSU-puolueliiton suosio nousi maaliskuun alun 24 prosentin kannatusluvuista huhtikuuhun tultaessa 37 prosenttiin, jonka yläpuolella se on pysytellyt myös toukokuussa. Kannatuslukujen kasvu kuitenkin näyttää pysähtyneen.

Euroopan varhaisen koronapesäkkeen taakan kantaneessa Italiassa pääministeri Giuseppe Conte on nauttinut suurta suosiota. Helmikuusta maaliskuuhun Conten kannatus pomppasi noin 50 prosentista hieman yli 70 prosenttiin. Toukokuun alkupuolella kannatus oli vaipunut 65 prosenttiin.

Ison-Britannian pääministeripuolue konservatiivit nostivat kannatustaan joulukuun 2019 vaalien jälkeen tasaisesti aina maaliskuun loppuun saakka, jolloin kyselytutkimusten mukaan 52 prosenttia vastaajista ilmoitti, että äänestäisi puoluetta vaaleissa. Konservatiivien arkkivastustaja työväenpuolue Labour oli tuolloin 29 prosentin lukemissa.

Konservatiivien kannatusnousun huippu näyttää tulleen vastaan, sillä tiistaina 19. toukokuuta puolueen kannatus oli laskenut 49 prosenttiin, kun taas työväenpuolue oli kohonnut 33 prosenttiin. Politico-lehti vihjaa, että kannatuslasku voisi johtua kritiikistä, jonka hallituksen päätökset karanteenitoimien höllentämisestä ovat herättäneet.

Myös Espanjassa poliittisen keulakuvan suosio on laskenut. Maan pääministeri Pedro Sanchezin kannatus laski huhtikuusta toukokuuhun jopa 12,9 prosenttia, mutta suosiota osoittavien osuus on edelleen hurja: 74,9 prosenttia. Hallituksen kykyyn koronakriisin hallinnassa suhtauduttiin selvästi varauksella: 48,4 prosenttia tutkimukseen vastanneista ei juuri luottanut, ja 46 prosenttia taas ilmoitti olevansa tyytyväinen.

Pohjoismaista ei voida vielä sanoa juuta eikä jaata

Kokoomusta lähellä oleva Ajatuspaja Toivo julkaisi huhtikuun lopussa raportin, jossa käy ilmi siihen mennessä kevättä havaittu eurooppalaisten pääministeripuolueiden kannatuksen nousu. Raportin mukaan näiden puolueiden kannatuskeskiarvo oli tammi-helmikuun vaihteessa 31,1 prosenttia, kun taas tuoreimpien raporttiin mukaan ennättäneiden kyselytutkimusten mukaan vastaava keskiarvo oli jo 35,8 prosenttia.

Aiemmin huhtikuussa ajatuspaja raportoi Suomen Sdp:n kannatuksen kasvaneen samaa tahtia muiden eurooppalaisten pääministeripuolueiden kanssa. Raportissa huomioitiin, että pääministeripuolueiden kannatusnousu on ollut voimakasta erityisesti Pohjoismaissa: tammikuussa niiden kannatuskeskiarvo oli 19,2 prosenttia, mutta maalis-huhtikuussa jo 24 prosenttia.

Ruotsin demareiden juhlaa. Huhtikuussa Ruotsin sosiaalidemokraatit saivat mieluisia galluptuloksia: yli 30 prosentin kannatus, jossa nousua noin 7 prosenttia kahden kuukauden takaiseen. Kuvassa puolueen puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven.Kuva: PONTUS LUNDAHL

Ajatuspajan toiminnanjohtaja Sini Ruohonen sanoo, että Pohjoismaiden tuoreimmista gallupeista ei voida päätellä, onko pääministeripuolueiden kannatustrendi pohjoismaiden tasolla nousussa vai laskussa. Tanskan viimeisimmät kyselyt osoittavat sosiaalidemokraattisen pääministeripuolueen kannatuksen laskeneen, Norjassa hallitusta johtavan konservatiivipuolueen kannatus on jatkanut nousua aiempaa maltillisemmin, ja Ruotsissa taas ei ole vielä julkaistu toukokuulta galluptietoja.

Demareiden kannatus voi jo hipoa huippuaan

Suomessa viimeisimmän gallupkyselyn julkaisi tällä viikolla Helsingin Sanomat: kyselyssä pääministeripuolue Sdp jatkoi nousuputkeaan saavuttaen jo 22,1 prosentin kannatuksen vastaajien keskuudessa. Runsaan 2 000 vastaajan gallup kerättiin 20. huhtikuuta ja 14. toukokuuta välisenä aikana. Ero tammikuun vastaavaan gallupiin on raju: puolueen kannatus on noussut 7 prosenttia 15,1 prosentista.

Ruohonen korostaa sitä, että gallupeja tulkittaessa on kiinnitettävä aina huomiota aineiston keruun ajankohtaan. Koronakriisin tapaisten nopeatempoisten muutosten aikoihin se on erityisen tärkeää, sillä vaihtuvat tilanteet ja merkittävät päätökset voivat heiluttaa kannatusvaakaa äkillisestikin.

Ruohonen maalaa nykyhetken koronapolitiikasta tilannekuvan, joka viittaa politiikan palaamiseen arkisempaan moodiin:

"Politiikkatoimet tapahtuivat pitkään ikään kuin yhteen suuntaan: kiristettiin varotoimia ja rajoituksia, ja politiikanteossa pyrittiin voimakkaaseen konsensukseen. Voidaan ajatella, että nouseva kannatuskehitys noudatteli samalla tavalla yhtä suuntaa. Nyt kun sulkutoimia on alettu purkaa, jokaiseen päätökseen tulee poliittisempi lataus."

Tämä poliittinen lataus näkyy siinä, että aletaan nähdä enemmän vaihtoehtoja ja näin ollen päätöksenteosta tulee jälleen poliittisempaa ja oikeista toimista käydään enemmän kiistelyä, Ruohonen täsmentää.

Tulevat viikot näyttävät, missä kulkee Sdp:n koronakriisin tuoman kannatusnousun raja. Jos kehitys noudattaa edelleen yleisempiä eurooppalaisia virtauksia ja otetaan huomioon kyselytutkimusten otanta-ajan viive, lakipiste voi olla jo saavutettu.

Ruohosen kertoo, että hänen on nykyisen kehityksen pohjalta vaikeaa nähdä, mikä voisi nostaa pääministeripuolue Sdp:n kannatusta tältä erää vielä korkeammaksi. Kriisikevään tuoma päätöksenteossa vallinnut yhden köyden veto on loppusuoralla.

”Suurempaa konsensusta suomalaisessa politiikassa tuskin voidaan saavuttaa”, Ruohonen toteaa erikoislaatuisiin kuukausiin viitaten. Yleisen tilannekuvan perusteella hän uskoo, että demareiden kannatus alkaa olla tältä erää tapissaan.

Lue seuraavaksi: