Euroopan parlamentti on julistanut Eurooppaan ja koko maailmaan ilmastohätätilan ja vaatii Euroopan komissiolta päästövähennysten lisäämistä.

Päätöslauselma ilmasto- ja ympäristöhätätilasta hyväksyttiin äänin 429 puolesta ja 225 vastaan, parlamentin tiedotteessa kerrotaan. Aiemmin lukuisat tieteentekijät, valtiot ja paikallishallinnot ovat jo julistaneet ilmastohätätilan, mutta Eurooppa on maanosana ensimmäinen.

Parlamentin mukaan komission on varmistettava, että kaikki lainsäädännölliset hankkeet ja budjettitoimet ovat linjassa ilmastotavoitteen kanssa eli tähtäävät ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Europarlamentin päätös tulee joulukuussa järjestettävän Madridin ilmastokonferenssin alla.

Parlamentin mukaan EU:n tulee vähentää päästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomesta heti kaksi kantaa – puolesta ja vastaan

Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin mukaan ”ilmasto voitti tänään”. Hänen mukaansa parlamentin kannat alleviivaavat ilmastokriisin hätätilaa ja toimien tarvetta. Torvalds haluaa EU:n ottavan globaalin ilmastojohtajuuden ja olevan ilmastoneutraali vuonna 2050 mennessä.

Parlamentin hyväksyessä tänään mietinnön Euroopasta tuli ensimmäinen maanosa, joka on julistanut ilmastohätätilan, Torvalds toteaa.

”Julistus sisältää muun muassa vaatimuksen eilen hyväksytylle Von der Leynin komissiolle siitä, että kaikki heiltä tuleva lainsäädäntö tulee ottamaan huomioon tavoitteen rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 asteeseen Celsiusta. Tämä vaatii jokaiselta eurooppalaiselta instituutiolta toimia, ja että he voivat toimittaa uskottavia ratkaisuja tähän eurooppalaiseen ja globaaliin haasteeseen.”

Parlamentti hyväksyi myös mietinnön, joka koski europarlamentin kantoja tulevaa COP25-ilmastokokousta varten. Torvaldsin tiedotteen mukaan mietintöön sisältyvät kaikki huippukokouksen esityslistalla olevat asiat ja se nostaa esille Pariisin ilmastosopimukseen kuuluvan sääntökirjan loppuun viemisen.

Sääntökirja päättää muun muassa siitä, miten voimme vähentää päästöjä niin markkinaehtoisilla kuin ei-markkinaehtoisilla osuusjärjestelmillä, Torvalds kertoo.

”Jotta voimme tulevaisuudessa kutsua itseämme ilmastojohtajiksi, niin arvojohtajina kuin käytännössä, meidän on pakko kiristää päästötavoitteita. Se onnistuu, mikäli EU korottaa tavoitetasoaan päästövähennysten kanssa 40 prosentista 55 prosenttiin vuonna 2030, suhteessa vuoden 1990 tasoon”, Torvalds sanoo.

Toinen suomalaismeppi, Mauri Pekkarinen (kesk), kertoo tukeneensa lähes kaikkia useamman ryhmän yhteistyönä valmisteltuja kannanottoja, mutta olleensa yhdessä kohtaa parlamentin enemmistön kanssa eri mieltä.

”Se koski sitä, pitäisikö parlamentin julistaa Eurooppaan ja koko maailmaan ilmastohätätila, emergency. En näe perustelluksi hysterian, pelon ja toivottomuuden nostattamista asiassa.”

Pekkarisen mukaan ilmastohaaste on tosiasia, jota ei voida uskottavasti kiistää.

”Samoin se, että nyt tarvitaan kiireellisiä ja voimakkaita toimia Euroopassa ja koko maailmassa huolestuttavan kehityssuunnan muuttamiseksi.”

Hän katsoo kuitenkin, että ”määrätietoinen ja nopea toiminta kohti hiilitasapainoista Eurooppa ja maailmaa on suuria sanoja parempi tie”.