EU-maiden valtiovarainministerit pääsivät vihdoin torstaina sopuun kolmiosaisesta paketista, jolla autetaan Eurooppaa koronakriisin hoidossa. Kokous oli alkanut jo tiistaina, mutta keskeytynyt, koska vaikeista asioista ei löytynyt sopua.

Paketti koostuu kolmesta kokonaisuudesta hätärahasto EVM:stä, Euroopan investointipankista ja eurooppalaisesta työttömyysturvatakuusta.

Päätelmissä ei ole mainintaa yhteisvastuullisista velkakirjoista, mistä Suomea edustanut valtiovarainministeri Katri Kulmuni on tyytyväinen.

”Suomen kaltaiselle maalle on tärkeää, että yhteistä velanottoa ei ole mainittu. Sitä arvostamme, mutta myös sitä, että euromaiden välillä on löytynyt yhteistyötä”, Kulmuni kommentoi etätiedotustilaisuudessa Helsingistä.

Hätärahasto EVM:stä päätettiin vapauttaa koronakriisiin noin 240 miljardia euroa. Yhteensä vapaata kapasiteettia olisi ollut 410 miljardia euroa.

EVM:a koskeva suuri kiista koski sitä, millä ehdoin lainaa annetaan. Italia ei halunnut tiukkoja ehtoja leimautumisen pelossa. Pohjois-Eurooppa vaati niitä.

Lopputuloksena ministerit päättivät, että ilman ehtoja rahastosta saa lainaa ainoastaan ”suoriin ja epäsuoriin” terveyteen liittyviin menoihin.

Jos lainaa haluaa muihin koronaan liittyviin menoihin, sitä täytyy hakea EVM:n normaalien sääntöjen perusteella, mikä tarkoittaa tiukkaa ehdollisuutta, muun muassa sitä, että valtionvelka on kestävällä tasolla.

”Pandemiakriisitukiväline rajataan puhtaasti terveydellisistä syistä liittyviin asioihin. Muussa lainanotossa puhutaan varsin tiukasti taloudellisesta ehdollisuudesta”, Kulmuni sanoi.

Lue seuraavaksi:

Tosin rajauksen tiukkuudesta on jonkun verran tulkinnan varaa, sillä euroryhmän puheenjohtaja Mario Centenon mielestä ”suorat ja epäsuorat” terveyteen liittyvät kustannukset on ”väljä muotoilu”, kuten hän asian ilmaisi etätiedotustilaisuudessa.

Jacques Delors Institute - ajatuspajan varajohtaja ja vanhempi tutkija Lucas Guttenberg pitää euroryhmän aikaansaamaa kompromissia pään avauksena yhteiselle velkavastuulle.

”Euroryhmä päätti itse asiassa jostakin. Yhteenvetona voisi sanoa, että saimme EVM-luottoja, joita kukaan ei tarvitse, EU:n lainaohjelman ilman ehtoja ja avauksen yhteiselle velkavastuulle”, hän kommentoi Twitterissä.

Guttenbergin mukaan EVM:ään liittyvä rajaus terveyteen liittyviin kustannuksiin on ”pelkkä vitsi”.

”Terveydenhuoltoon liittyvillä kustannuksilla ei isossa kuvassa ole mitään merkitystä. Tätä ei tulla koskaan käytännössä käyttämään. Mutta näin EVM:stä saatiin symbolinen osa sopimusta”, hän kuvailee.

EU:n työttömyysturvaesitys meni läpi

EU-maiden valtiovarainministerit hyväksyivät myös Euroopan investointipankin takausvaltuuksien kasvattamisen ja komission ehdotuksen työttömyysturvatakuusta.

Komissio on ehdottanut 100 miljardin euron työttömyysturvatakuuta. SURE-nimisen työttömyysturvavakuutuksen avulla EU lainaisi halpaa rahaa jäsenmaille, jotta nämä voisivat rahoittaa omia kansallisia työttömyysturvaohjelmiaan, kuten tukea lomautetuille ja itsensä työllistäville.

Euroopan unionin ottaman lainan takaajina ovat EU:n jäsenmaat, joten järjestelmä tarkoittaa eräänlaisia koronabondeja. Komissio on arvioinut, että takauksia tarvitaan noin 25 miljardin euron verran.

Lisäksi ministerit päättivät, että Euroopan investointipankin takausvaltuuksien kasvattamista niin, että EIP voisi myöntää yhteensä 200 miljardia euroa yrityksille koronakriisin aiheuttamien vaikeuksien hoitoon. EIP:n lainojen takaajina olisivat myös jäsenmaat.

Yhteisiä velkakirjoja ei mainittu, mutta EU-rahaministerit sopivat, että keskustelua jatketaan jälleenrakennusrahastosta. Ranskalaiset olivat ehdottaneet koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen perustettavaksi jälleenrakennusrahastoa, jolla autetaan Euroopan taloudet uuteen kasvuun.

Ranskalaisten idea on selvästi tämän päätöksen pohjalla. Ministerit eivät kuitenkaan sopineet siitä, minkä kokoiseksi, millä aikataululla ja millä tavalla rahasto tulisi rahoittaa. Euroryhmän puheenjohtaja Centeno sanoi, että osa maista haluaa rahoittaa sen yhteisvastuullisilla velkakirjoilla ja osa joillain muilla tavoilla.

Koronabondit tai muunnimiset yhteisvastuulliset velkakirjat eivät siis ole täysin pois pöydältä ja niistä varmasti keskustellaan jatkossa.

Siitä huolimatta, että yhteisistä velkakirjoista ei sovittu, paketissa on monia yhteisvastuullisia elementtejä: EVM:n antama velka on euromaiden yhteisesti takaama, vaikka onkin paremmassa asemassa velkajärjestelytapauksissa. Yhteisvastuu tulee myös EU:n työttömyysturvatakauksen kautta ja EIP:n lainojen takaamisesta.

Lucas Guttenberg katsoo, että jälleenrakennusrahastossa on jo suoraan kyse velkavastuun jakamisesta.

”Jälleenrakennusrahasto tarkoittaa itse asiassa sitä, ettei nyt sovittu paketti tule riittämään, vaan taakanjakoa tarvitaan. Tämä on erittäin hyvä uutinen”, hän sanoo.

Lue myös: