Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) esittämä kova arvostelu EU:n koheesiopolitiikasta tyrmätään Euroopan alueiden komiteasta. Sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula huomauttaa blogissaan, että Torvaldsin lyttäämillä koheesiotuilla on saatu paljon hyvää aikaan.

Torvalds vaati Puheenvuoron blogissaan EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan uudistamista. Torvaldsin mielestä ongelmissa kamppaileva Etelä-Italia osoittaa, että EU:n rakennerahastot eivät toimi. Hänen mielestään Brexit antaa ”loistavan mahdollisuuden korjata EU-budjetin vinoutumia”.

Brexit on tekemässä 8 prosentin loven EU:n budjettiin ja nyt keskustellaan siitä, paikataanko lovi vai pienennetäänkö budjettia. EU:n vuosien 2021–2027 budjetin käsittely aloitettiin helmikuussa.

Markkula näpäyttää, että Torvalds ei esitä minkäänlaista vaihtoehtoa. Lue Torvaldsin kannanotosta: Suomalaismepiltä suorat sanat EU-rahoista: ”Löytyy aika huikeita esimerkkejä”

–Ongelmista voidaan ja tulee keskustella avoimesti, mutta kuulisin mielelläni Torvaldsilta konkreettisia ajatuksia siitä, mihin suuntaan koheesiopolitiikkaa hänen mielestään tulisi kehittää, Markkula sanoo Puheenvuoron blogissaan.

Markkula myöntää, että Italian eteläisten alueiden taloudet kärsivät edelleen pitkälle juurtuneista rakenteellisista ongelmista, kuten työttömyydestä ja heikosta hallinnosta, mutta hänen mukaansa ongelmien perimmäinen syy ei ole rakennerahastotuissa, joiden osuus Italian julkisista investoinneista on kuluvalla rahoituskaudella vain 12 prosenttia. Yksityinen sektori on Etelä-Italiassa heikko ja investoinnit laahaavat.

–Italiassa on ehkä aiemmin jopa kuviteltu, että EU:n tuet paikkaisivat puuttuvia kotimaisia investointeja, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Uusissa rakennerahasto-ohjelmissa on pyritty puuttumaan näihin ongelmiin painottamalla rahoituslähteiden välisiä synergioita ja kehittämällä hallinnollista kapasiteettia rakennerahastotukien hyödyntämiseen.

Markkula nostaa esiin maita, joissa nähdään EU:n koheesiopolitiikan hyviä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Saksa, Irlanti, Portugali ja Viro.

Saksassa käynnistettiin entisen Itä-Saksan osavaltioiden tueksi investointiohjelma, jota on onnistuneesti täydennetty EU:n rakennerahastotuista. Vaikka lännen ja idän välinen elintasokuilu ei ole täysin kuroutunut, erot ovat huomattavasti pienemmät kuin pohjoisen ja eteläisen Italian erot.

– Ottaen huomioon Itä-Saksan osavaltioiden lähtökohdat – sosialistinen suunnitelmatalous ja rappiolla ollut infrastruktuuri – tuloksia voi pitää kunnioitettavina.

Markkula huomauttaa, että Irlanti ja Portugali ovat EU-jäsenyyden aikana kehittyneet köyhistä maatalousvaltioista moderneiksi eurooppalaisiksi talouksiksi ja Itä-Euroopasta liittyneissä jäsenvaltioissa rakennerahastotukia on käytetty ”viisaasti talouskasvua tukevan infrastruktuurin parantamiseen”. Esimerkiksi Virossa on tapahtunut huikea kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Suomelta leikattaisiin heti

Euroopan alueiden komitea on esittänyt, että EU:n jäsenvaltiot maksaisivat budjettiin 1,3 prosenttia EU:n bruttokansantulosta nykyisen noin 1 prosentin sijaan. Markkulan mielestä vain tämä Brexit-loven paikkaaminen antaa EU:lle mahdollisuuden yhä tukea aluekehitystä ja vastata uusiin haasteisiin esimerkiksi rajavalvontayhteistyössä ja puolustuspolitiikassa. Markkula huomauttaa, että budjettileikkaukset sitä vastoin veisivät rakennerahastotuet ensimmäiseksi rikkaammilta jäsenvaltiolta, myös Suomelta.

– Tämä olisi monille suomalaisille toimijoille suuri menetys: koheesiopolitiikka on EU:n merkittävin investointiväline, jonka kautta paitsi kavennetaan alueiden välisiä eroja myös tuetaan ilmasto- ja ympäristötoimia, tutkimusta ja innovointia sekä rajat ylittäviä eurooppalaisia liikennehankkeita, Markkula sanoo.

Suomen hallitus on ajanut EU-budjetin pienentämistä, mistä linjattiin aiemmin jo valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa. Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat julkisuudessa ilmoittaneet tavoittelevansa Suomelle lisää EU-rahaa. Sipilän mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Linjauksia on arvosteltu ristiriitaisiksi ja epäselviksi.

Eurooppaministeri, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho puolestaan on esittänyt koko koheesiorahoituksen lopettamista ja muuttamista kansalliseksi. Lue tarkemmin: Eurooppaministeri kritisoi hallitusta ja vaatii EU-tuen poistoa – ”Suomelle käsittämättömän kallis”

Lue myös:

Tutkija: ”Sipilän linjaus on epärealistinen” – Hallitus hamuaa EU-rahaa leikkuri edellä

Asiantuntijalta neuvo Suomelle EU-pöytiin: ”Ei pidä rynnätä vesittämään järkeviä kantoja”

Nostaako brexit Suomen EU-maksuja? Petteri Orpo KL:lle: Lähtökohtana ”ei”, neuvotteluvaraa on

Sampo Terho esittää kahta säästökohdetta EU:lle: ”Veronmaksajille pöyristyttävän kallis ralli on saatava loppumaan”