”Yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi.”

Näin ajattelee suurin osa suomalaisista, ainakin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimuksen perusteella. Yllä olevan väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 29 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ja jokseenkin samaa mieltä 38 prosenttia.

LUE MYÖS: Antti Rinteeltä uusi työllisyystavoite haastattelutunnilla: ”Haluaisin tämänkin porukan motivoida tekemään töitä”

Näkemys on tulosten perusteella yleinen kaikissa demografisissa ryhmissä.

Täysin eri mieltä oli neljä prosenttia vastaajista, ja 14 prosenttia oli väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

Maanantaina julkaistussa tutkimuksessa EVA selvitti suomalaisten asenteita sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa kysyttiin mielipidettä yhteensä viiteen sosiaaliturvaa koskevaan väitteeseen. Tutkimus toteutettiin viime vuoden lopulla.

”Juuri julkaistu Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirja ’Huipputuloiset’ maalaa kuvan suomalaisesta tuloeliitistä, jota jäykkyydet, työttömät ja laiskistuva yhteiskunta harmittavat”, kirjoittaa EVAn johtaja Emilia Kullas EVAn blogissa.

”Mutta yhteiskunnan tuilla eläviin ei suhtaudu nuivasti vain eliitti. Suurin osa meistä on yhtä negatiivisia tuen saajia kohtaan. Huoli tukien tarpeettomasta käytöstä ei ole siis vain eniten tienaavan promillen kovaa ajattelua. Näin ajattelee erittäin moni suomalainen, eikä tämä ajattelutapa riipu sosioekonomisesta luokasta”, Kullas kirjoittaa.

Yli puolet suomalaisista oli samaa mieltä sen kanssa, että julkiset hyvinvointipalvelut ja -tuet tulisi kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemassa oleville.

”Suomalaisten ajattelu sosiaaliturvasta on varsin konservatiivista. Apua saa tarvittaessa, mutta joutenolo ei ole suotavaa”, tiivistää EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto analyysissaan.

Suhtautuminen sosiaaliturvaan on osin pehmentynyt vuosien varrella EVAn tutkimustulosten perusteella. Väitteeseen, että ”kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä”, 38 prosenttia suomalaisista oli vastannut olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Lähes puolet vastaajista olivat olleet eri mieltä.

LUE MYÖS: Työministeri sanoi ”kepin olevan aina käden ulottuvilla” – Ekonomisti: ”Hallitus pitää vielä kaikki vaihtoehdot auki”

Kun sama väite esitettiin vuonna 1992, täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli yli puolet suomalaisista. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa samaa mieltä väitteen kanssa oli 45 prosenttia vastaajista.

”Voimakkaasta työn eetoksesta kertoo puolestaan se, että peräti 87 prosenttia on sitä mieltä, että jokaisella Suomessa asuvalla on velvollisuus tehdä työtä ja maksaa veroja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi”, arvioi analyysissaan Haavisto.

Enemmistö suhtautuu torjuvasti perustuloon

”Julkisuudessa kritisoitu työttömyysturvan aktiivimalli vaikuttaisi idealtaan pitkälti vastaavan kansalaisten odotuksia sosiaaliturvalta”, arvioi Haavisto analyysissaan.

LUE MYÖS: Nyt lähti liikkeelle aktiivimallin romutus: ”Työttömyysetuus normaaliksi 1.1.2020”

EVA tutki myös suomalaisten mielipiteitä sosiaaliturvan uudistamiseen. Uudistamisen vaihtoehdoista kysyttiin kuudella väiteparin kysymyspareilla, jotka ovat toisensa poissulkevia. Pareista piti valita, kumpi vastaa enemmän omaa näkemystä.

60 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että sosiaaliturvan pitää olla syyperusteista. Väiteparina oli perustulo.

LUE MYÖS: Juha Sipilä riehaantui perustulosta – ”Ei tietenkään jos on töissä! Ei tietenkään jos tulot ylittävät rajat!”

Perustulo tarkoittaa vastikkeetonta ja ilman tarveharkintaa maksettavaa sosiaaliturvaa. Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa.

Alustavien tulosten perusteella kokeilu ei lisännyt työllisyyttä, mutta perustuloa saaneiden kokemus omasta hyvinvoinnista koheni.

Suomalaisista suurin osa näyttää tulosten perusteella kannattavan myös vastikkeellista sosiaaliturvaa vastikkeettoman sijaan. Vastikkeellisessa sosiaaliturvajärjestelmässä ihmisen esimerkiksi täytyy pyrkiä työllistymään saadakseen työmarkkinatukea.

Tukitason ennallaan pitäisi 40 prosenttia suomalaisista. Lisää rahaa sosiaaliturvaan pistäisi 33 prosenttia.

EVAn tutkimukseen osallistui 2 007 henkilöä. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.