Historioitsija, valtiotieteen tohtori ja entinen diplomaatti Alpo Rusi arvioi blogissaan, ettei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump paljastanut mitään uutta virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltojen tulevasta suunnasta.

–Hän haki lähinnä vahvistusta itsenäiselle asemalleen, jonka hän oli hankkinut kampanjan aikana rikkoessaan republikaanien rivit, mutta ennen kaikkea arvostellessaan eliittejä yleensä. Trump edusti populismia, mikä ei ole uutta amerikkalaisesssa poliittisessa perinteessä, Rusi kommentoi.

Rusin mukaan populismi kuuluu aina demokratiaan ja vain suljetuissa järjestelmissä populismi on torjuttu. Hän löytää esimerkkejä myös Suomesta.

–Kannattaa pohtia myös Suomen poliittista järjestelmää. Presidentti Mauno Koiviston kampanja 1982 nojautui yksinkertaiselle metodille: ehdokas oli kaikille tuttu, hänen vaalitilaisuudet pidettiin keskitetysti jäähalleissa, joissa syntyi tunnelma vahvasta, puoluerajat ylittävästä kansansuosiosta. Koiviston ei edes tarvinnut sanoa mitään merkityksellistä. ”Kyllä se siitä”. Eikä hän presidenttikaudellaan oikeastaan sanonutkaan enempää. Hän vain piti hallussaan presidentin virkaa ja huolehti ”ettei venettä keikuteta”. Osittain presidentti Urho Kekkonen tasavallan eliitin vastaisuuteen nojautunut suosio sulki kriitikoiden suut, Rusi sanoo.

Trump edustaa hänen mukaansa demokraattisen populismin toista äärilaitaa. Kyse ei ole niinkään suosioon vaan lupauksiin nojautuvasta perinteestä.

–Tässä hän itse asiassa seurasi presidentti Barack Obaman edustamaa perinnettä, vaikka groteskilla tavalla. Paljon hän saa kiittää saamastaan arvostelusta omaa henkilöään, seksistisiä näkemyksiään - ja varallisuuttaan. Suomessa presidentti Martti Ahtisaaren kampanjassa 1993-1994 oli laman keskellä annos lupauksiin nojautunutta populismia, vaikka samalla myös perusteltua eliitin arvostelua, Rusi sanoo.

Rusin arvion mukaan Trump on kuitenkin siirtänyt Yhdsyvaltain populistisen poliittisen perinteen uudelle, suorasukaisemmalle tasolle.

–Trump astuu valtaan kansainvälisen järjestelmän ajauduttua käännekohtaansa 25 vuotta kylmän sodan jälkeen. On silti hyvä muistaa historiasta se tosiseikka, että kansainvälinen järjestelmä on aina osoittautunut vahvemmaksi kuin yksikään siinä vaikuttava suurvalta, hän kommentoi.

–Tiettyyn rajaan sopeutuminen on aina selviämisen elinehto myös kansainvälisessä politiikassa. Oman edun tavoittelu on jokaisen valtion perusoikeus, mutta sen yksipuolinen tavoittelu on myös vitsaus. Suurvalta joka ylittää resurssiensa rajat valtapyrkimyksissään, joutuu aina ajan myötä altavastaajaksi ja saat muut vastaansa. Pieni valtio joka epäonnistuu mahdollisuuksiensa hyödyntämisessä, eikä tajua omaa etuaan ajoissa, ei myöskään selviä kuin hyvällä tuurilla, Rusi jatkaa.

Ulkomaiset tutkijat arvioivat Trumpin virkaanastujaispuheen olleen poikkeuksellisen kansallismielinen.

–Yksikään Yhdysvaltain presidentti ei ole pitänyt näin kansallismielistä puhetta (toisen maailman)sodan jälkeen, arvostettu geopolitiikan tutkija, New Yorkin yliopiston professori ja ajatuspaja Eurasia Groupin perustaja Ian Bremmer kommentoi puheen jälkeen.

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt puolestaan kiinnitti huomiota protektionismin korostumiseen Trumpin puheessa. Trump sanoi puheessaan muun muassa, että nyt on aika laittaa Yhdysvaltain etu tärkeysjärjestyksen kärkeen.

Lisää aiheesta:

Kaksi poikkeuksellista asiaa Donald Trumpin puheessa: ”Ensimmäisen kerran ikinä”

Donald Trump vannoi virkavalansa: ”Kaikki tulee nyt muuttumaan”

Orwellin 1984-ajatuksesta tulossa totta – USA kohisee Trumpin tiimin ”vaihtoehtoisista faktoista”