Entinen diplomaatti, historioitsija Jukka Seppinen arvioi, että Suomi tarvitsee nykyisten Hornetien korvaajiksi 80 hävittäjää.

”Poliittinen ja tehollinen napakymppi voisi olla 40 Rafalea Ranskasta ja 40 Jas-konetta Ruotsista”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan .

Julkisuudessa Suomen on linjattu tarvitsevan 64 hävittäjää, Seppisen arvio on siis tätä suurempi.

HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen on kertonut Suomen pyytäneen tarjousta 64 monitoimihävittäjästä, sillä suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää saman suuruista hankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan. Lue tarkemmin: Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Jukka Seppisen mukaan Suomessa käytetty hävittäjäluku (noin) 60 ”kummittelee” kuin jonain annettuna suureena.

”On aika lopettaa virheellisin perustein määriteltyjen Pariisin rauhansopimuksen 1947 sotilaallisiin rajoituksiin (60) viittaaminen, vaikka hiljaisesti. Sen teksti perustui väärään ja tarkoitushakuiseen olettamukseen, että Suomi olisi ollut natsi-Saksan liittolainen. Kuten olen osoittanut tieteellisessä tuotannossani, väite perustui fake-tulkintaan Suomen sodista toisen maailmansodan aikana. Suomen sodat johtuivat yksinomaan Neuvostoliiton aggressioista. Suomella oli oikeus kaikin tavoin puolustautua itsenäisyytensä ja alueellisen integriteettinsä säilyttämiseksi. Suomi ei ollut natsi-Saksan liittolainen”, hän perustelee.

”Kun katson, että Suomi tarvitsee vahvistusta ilmavoimien tehoihin, pidän edelleen kiinni 80 hävittäjän hankinnasta. Suomella on toki nytkin muutakin kalustoa kuin Horneteja, joten eri valmistajien tuotteiden kanssa yhtä aikaisesta toimimisesta on kokemusta”, Seppinen jatkaa.

Myös kenraali Puranen on hävittäjien määrästä keskusteltaessa viitannut Pariisin rauhansopimukseen.

”Päätökseen hankkia juuri 64 Hornet-hävittäjää päädyttiin perusteellisen valintaprosessin kautta vuonna 1992. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme oli tuolloin varsin erilainen. Neuvostoliitto oli hajonnut ja YYA-sopimus oli lopetettu. Suomi oli mitätöinyt Pariisin rauhansopimuksen aseartiklat ja hakemassa EU:n jäsenyyttä. Rautaesirippu oli vaihtunut uskoon Euroopan kahtiajaon päättymisestä ja liennytyksen alkamisesta. Hornet-hankinnan kokoluokka oli hankkeen alkuvaiheessa, siis jo 1980-luvun puolella, mitoitettu Pariisin rauhansopimuksen ’60 taistelukoneen rajoituksen’ mukaiseksi, vaikka tarve katsottiin suuremmaksi jo tuolloin.”

Puranen on myös huomauttanut, että Suomella on tällä hetkellä resurssit ”reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon”.

Taloustieteen professori Roope Uusitalo herätti talvella keskustelua hävittäjien määrästä. Hän on pohtinut, olisiko mahdollista hankkia vain 47 hävittäjää. Myös vasemmistoliitto on kyseenalaistanut vaaditun määrän useaan otteeseen. Lue lisää: Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi”

Hallitus tekee päätöksen hävittäjähankinnasta vuonna 2021. Kaupan arvo on 7–10 miljardia euroa.

Lue myös:

Professorit tyrmäävät hävittäjähankinnan HS:ssä – ”Todellinen tarve voisi olla 7 hävittäjää”

Suomen hävittäjäkauppa: Li Andersson erottuu joukosta – Rinne, Halla-aho ja Haavisto väläyttävät joustoa 64 koneesta

Puolustusministeri Niinistöltä tylytys VU:ssa: ”Professori tekee itsestään pellen” hävittäjäväitteellä