Kokeneet pandemioiden ja terveydenhuollon suunnittelun tuntijat Petri Ruutu ja Ilmo Parvinen varoittavat laajassa mielipidekirjoituksessaan Mediuutisissa Suomea koronaviruksen toisesta ja kolmannesta aallosta.

Emeritusprofessori Ruutu on toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) pandemiasuunnittelusta ja -toiminnasta vastaavana osastonjohtajana, lääketieteen tohtori Parvinen puolestaan Turun terveysjohtajana sekä Sitran terveydenhuollon kehityshankejohtajana.

Heidän mukaansa tauti ei häviä lopullisesti, koska se kiertää maailman eri kolkkia eri aikaan. Tästä seuraa vakava riski uusista aalloista. Riippuen ensimmäisen aallon torjuntatoimista, toinen ja mahdollisesti kolmaskin aalto voivat olla tappavuudeltaan rajumpia kuin ensimmäinen aalto.

”Ensimmäisen aallon erittäin tehokas torjuminen jättää väestöön suuremman määrän infektiolle vielä täysin alttiita. Myös sikainfluenssapandemiassa eräissä maissa, joissa oli rokotettu vähän tai ei lainkaan, toinen aalto oli pahempi kuin ensimmäinen (ei Suomessa, koska rokotettiin laajalti)”, he kirjoittavat Mediuutisissa.

LUE LAAJEMPI TÄHTIJUTTU KAKSIKON ARVIOISTA:

THL onkin alkanut varoittaa toisesta aallosta ja siitä, että Suomi on saattanut hillitä epidemiaa rajoituksilla jo ”vähän ylikin”. Kaksikko korostaa kirjoituksessaan, että koronaepidemian kulusta ei toistaiseksi tiedetä juuri mitään, vaikka näin joitakin mallinnuksia esiteltäessä on väitetty.

Epäselvää on esimerkiksi se, niin kuinka suuri osa väestöstä tarvitsee tartunnan niin sanotun laumasuojan syntymiseksi ja jopa sekin, syntyykö laumasuojaa ylipäätään. Vielä ei nimittäin ole luotettavaa tutkimustietoa siitä, voiko infektion ja taudin saada uudelleen lyhyellä aikavälillä.

Laumasuojan syntyessä virus kohtaa riittävän usein ihmisen, joka on jo sairastanut taudin eikä enää levitä sitä. Näin viruksen leviäminen ja kuolleisuus vähentyvät. Julkisuudessa on esitetty, että vähintään puolen väestöstä pitäisi saada koronavirus, jotta laumaimmuniteetti voisi syntyä. Vaikka arvio pitäisi paikkansa, Suomi on tästä todennäköisesti vielä kaukana ottaen huomioon matalat koronaluvut.

Kaksikon mukaan päättäjillä on todella vaikea paikka etsiä strategiaa, jolla luovitaan talouden käynnistämisen ja koronakuolemien ehkäisyn välillä.

”Strategian laatiminen on todella haasteista, koska nyt ei ole syytä nyt olla kovin optimistinen sen suhteen, että koronakuolleisuuden alentamiskeinoista saataisiin nopeasti käyttöön mitään muita välineitä kuin nykyiset hygieniaan ja sosiaalisen etäisyyden lisäämiseen perustuvat käytösmuutokset”, he kirjoittavat.