Entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) tyrmää ajatuksen tilapäisten oleskelulupien palauttamisesta. Etenkin oppositiossa on vaadittu Suomeen takaisin tilapäisten oleskelulupien järjestelmää vaihtoehtona pakkokäännytyksille.

Tällä viikolla asian nosti esiin kansanedustaja Anders Adlercreutz (r.), joka vaati palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat Suomeen. Samaa ovat vaatineet keväällä yhteisessä kannanotossa oppositiopuolueita johtaneet SDP:n Antti Rinne, vasemmistoliiton Li Andersson, vihreiden Ville Niinistö ja RKP:n Anna-Maja Henriksson. Heidän mukaansa monen turvapaikanhakijan tilanne Suomessa on sietämätön ja ihmisoikeuksia loukkaava.

Tilapäisistä oleskeluluvista luovuttiin Päivi Räsäsen sisäministerikaudella vuonna 2015. Räsäsen mukaan ulkomaalaislain 51. pykälä oli hankalasti tulkittava ja aiheutti viranomaisille jatkuvaa päänvaivaa. Oli epäselvää, saako Suomi pykälän perusteella lainkaan käännyttää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maasta. Ongelmat koskivat niitä maita, jotka kieltäytyivät ottamasta pakkokäännytettyjä vastaan, eli Somaliaa, Afganistania ja Irakia.

Lopulta korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi, että Suomen laki ei mahdollista pakkokäännytyksiä kyseisiin maihin, joista tulleille oli käytännössä pakko myöntää tilapäinen oleskelulupa, jos he kieltäytyivät lähtemästä maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Laki takasi heille myös oikeuden vastaanottopalveluihin, mikä söi rahaa ja resursseja. Lisäksi lain mukaan heille oli myönnettävä pysyvä oleskelulupa kahden vuoden jälkeen.

–Oleskeluluvan olisi siis voinut saada vain ilmoittamalla, että ei suostu lähtemään. Sehän oli aivan mahdoton tilanne, Räsänen sanoo Uudelle Suomelle ja korostaa, että kyse oli heistä, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jotka eivät siten olleet suojelun tarpeessa.

–Jos sitä lakia ei olisi ryhdytty muuttamaan, se olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että viranomaisten turvapaikkatutkinta on täysin turhaa. Meillä olisivat olleet ovet täysin auki sellaisista maista tuleville turvapaikanhakijoille, jotka eivät ota vastaan näitä niin sanottuja pakkokäännytyksiä. Meidän kantokyky ei sellaista kestäisi.

”Poikkeuksellinen porsaanreikä tukittiin”

Räsänen huomauttaa, että Suomi oli tässä suhteessa poikkeuksellinen maa muihin Euroopan maihin nähden ja kyse oli lain porsaanreiästä.

–Silloin tehtiin viranomaisarvioita, joiden mukaan kun tästä sana leviää, niin se käytännössä tarkoittaisi, että Suomi olisi se maa, johon kannattaisi suurin joukoin lähteä tulemaan.

Suomeen tuli vuoden 2015 aikana yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Räsänen huomauttaa, että vetotekijöillä on suuri vaikutus pakolaisvirtoihin.

–Ajattelen itse, että oli tosi hyvä, että lakia ehdittiin muuttaa ajoissa, vaikka silloin ei ollut tiedossa vuoden 2015 suurta turvapaikanhakijoiden määrää. Muussa tapauksessa heitä olisi tullut meille vielä paljon enemmän.

Räsäsen mielestä vaatimuksissa entisen järjestelmän palauttamiseksi ei ole järjen hiventä.

–Meidän pitää keskittyä kotouttamaan ja pitämän huolta heistä, jotka saavat myönteisen päätöksen ja jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Eihän meillä ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa meidän viranomaisiin ja oikeuslaitokseen. Valitusmahdollisuus on olemassa korkeinta hallinto-oikeutta myöten.

Räsänen muistuttaa, että kyse oli vapaaehtoiden paluun lainsäädännöstä, johon kuului myös niin sanottuja porkkanoita, kuten rahaa palaamaan suostuville. Tilapäinen oleskelulupa voidaan yhä myöntää, jos vapaaehtoinen paluu ei ole mahdollista.

Väljyyttä turvapaikkaperusteisiin

Räsänen painottaa, että on itse humaanin maahanmuuttopolitiikan kannalla. Hänen mielestään kiintiöpakolaisten määrää pitäisi lisätä ja hänen aikanaan sitä lisättiinkin 300:lla, mikä on sama luku, jota nykyinen sisäministeri Paula Risikko (kok.) on pitänyt esillä.

–Minusta se olisi nytkin realistinen luku. Silloin se apu menee heille, jotka ovat pakolaisleireillä, eikä ole toivoa kotiin palaamisesta ja joiden kohdalla todetaan jo lähtöolosuhteissa, että he ovat kansainvälisen suojelu tarpeessa eli heillä on pakolaisasema.

Räsänen kantaa huolta myös turvapaikkapäätösten laadusta. Hän pelkää, että tällä hetkellä ihmisiä saatetaan virheellisesti päättää lähettää jopa hengenvaaraan.

Lue lisää: Päivi Räsänen huolissaan turvapaikkapäätöksistä: ”Pelkään että ihmisiä lähetetään hengenvaaraan”

Paperittomien määrä Suomessa on lisääntynyt tilapäisten oleskelulupien poistamisen jälkeen, mutta Räsänen on yhä vakuuttunut siitä, että ratkaisu oli oikea. Lakimuutoksen yhteydessä annettiin lausuma, jonka mukaan valtioneuvosto ryhtyy toimiin tilanteen korjaamiseksi, jos paperittomien määrä kasvaa merkittävästi lainmuutoksen jälkeen. Tilapäisen oleskeluluvan kannattajat ovat vaatineet hallitukselta toimia lausumaan viitaten.

–Kyllä olen edelleen vakuuttunut siitä, että olisimme paljon pahemmissa ongelmissa, jos 51. pykälä palautettaisiin ennalleen. Käytännössä se olisi mahdotonta. Se johtaisi siihen, että meidän järjestelmä tukkiutuisi henkilöistä, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, emmekä pystyisi auttamaan heitä, jotka suojelua tarvitsevat. Kyse on siitä, miten järjestäytyneesti asia hoidetaan.

Jos järjestelmää pidetään liian tiukkana, pitäisi Räsäsen mukaan puuttua suojeluperusteisiin, joita on kiristetty. Esimerkiksi humanitäärisen suojelun kategoria on poistettu kokonaan ja perheenyhdistämisiä on vaikeutettu ja menty Räsäsen mielestä jopa äärimmäisyyksiin.

–Tässä suhteessa voisi harkita turvapaikkaperusteiden väljentämistä, mutta en lähtisi romuttamaan itse järjestelmää. Pakolaisaseman saaneen on käytännössä hyvin vaikea saada perhettään yhdistettyä, koska aika on niin lyhyt. Se raukeaa jo kolmen kuukauden jälkeen.

Räsänen kantaa huolta myös turvapaikkapäätösten laadusta, sillä maahanmuuttovirkailijoilla ei hänen mielestään näytä aina olevan riittävää ammattitaitoa ja asiantuntemusta ratkaisujen tekemiseen. Hän epäilee, että taustalla voivat olla nopeat rekrytoinnit, joita on jouduttu tekemään.

Lue myös:

Kansanedustaja hämmästelee virheitä turvapaikkojen käsittelyssä – ”Korkea aika tehdä tarkastus”

Simon Elo iski ehdon pakolaiskiintiön nostamiselle: ”Sitä ennen on turha keskustellakaan”

Kiista paperittomista – Touko Aalto: ”Tästä olen todella eri mieltä Ben Zyskowiczin kanssa”

Zyskowicz kimpaantui tv:ssä ”paperittomista”: ”Mukamas poliittisesti epäkorrektia”