Ulkoministeriön entinen valtiosihteeri ja ex-diplomaatti Pertti Torstila arvioi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön asema ulkopolitiikan johtajana on vahvistunut presidentinvaalien jälkeen.

– Musertavan vaalivoiton jälkeen presidentti Niinistön sanoilla on nyt suuri paino, Torstila toteaa Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä pohtivassa kirjoituksessaan, joka julkaistiin Svenska Dagbladetissa perjantaina.

Torstila pitää tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi tekevät turvallisuuspoliittiset perusratkaisut, kuten mahdolliset päätökset Nato-jäsenyydestä yhdessä.

– Ei ole Suomen, Ruotsin eikä myöskään puolustusliiton etujen mukaista, että Ruotsi ja Suomi kulkisivat Nato-kysymyksessä eri teitä. Koko itsenäisen Suomen historian ajan on maista toisen tekemillä strategisilla ratkaisuilla ollut välittömiä ja perustavanlaatuisia vaikutuksia myös toiseen, hän sanoo.

Torstilan mukaan Suomi olisi eristetty ja entistä haavoittuvaisempi, jos vain Ruotsi liittyisi Natoon.

Samasta tilanteesta varoitti historioitsija Jukka Tarkka omassa kolumnissaan keskiviikkona. Hän muistutti myös Sauli Niinistön vaalikampanjan aikana esittämästä arviosta, jonka mukaan Ruotsin suunnanmuutos kohti Nato-jäsenyyttä olisi Suomelle pohdinnan paikka. Tarkka toivoo Niinistöltä täsmennystä tähän.

– Jättäytyminen Naton ja Venäjän välisen pussinperän pahnanpohjimmaiseksi olisi vastuutonta, hän kirjoittaa.

Tarkka uskoo, että Baltian puolustuksesta vastaavan Naton etu kriisitilanteessa on se, että Suomen itsenäinen puolustus pystyy pitämään hallussa koko valtioalueensa.

–Siksi Naton kannattaa tukea Suomen puolustusta ja hyväksyä se jäsenekseen. Venäjän etu kriisitilanteessa olisi käyttää Etelä-Suomea Suomenlahdelle ja Baltiaan suuntautuvan sivustahyökkäyksen tukialueena. Siksi Venäjä voisi Baltiaa koskevassa konfliktitilanteessa yrittää käyttää asevoimaa myös Suomea vastaan, hän arvioi.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on luonnehtinut presidentinvaaleja”tietyssä mielessä Nato-vaaleiksi” ja sanoo, että Sauli Niinistön linjauksilla on johdatteleva vaikutus. Vaalin tulos jätti Aaltolan mukaan asian auki.

Lue myös: Asiantuntijat: ”Suomi valitsi tolkullisen presidentin - Joissakin olosuhteissa moni asia mahdollinen”

Jukka Tarkka on samoilla linjoilla.

–Hän jätti Nato-jäsenyyttä käsitelleet lausumansa neljännestä vaille valmiiksi, mutta petasi ne niin, että jokaisen pitäisi ymmärtää vähemmästäkin.

Pertti Torstila arvioi, että vaikka suomalaisten enemmistö on liittoutumattomuuden kannalla, Natoa pidettäisiin silti vastauksensa, jos Suomi päättää liittoutua.

– Natosta on tullut Suomen turvallisuuspolitiikan legitiimi osa.

Lisää aiheesta:

Näkökulma: Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

Tutkija Sauli Niinistön Nato-ehdosta: ”Venäjän kannalta herttaisen yhdentekevää”

Tutkija: ”Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus jäämässä taakse - eikä se tapahdu Nato-jäsenyyden kautta”

”Suomi pian Natoon, ilman kansanäänestystä, vaikka ilman Ruotsia”, kokenut diplomaatti hoputtaa