Erilaiset haastattelutavat saattavat selittää eroa kannatusmittausten tuloksissa. Trendi on silti sama sekä Alma-tutkimuksessa että HS-gallupissa: Niinistön kannatus laskee ja Väyrysen nousee.

Presidentinvaalit muuttuivat nopeasti jännitysnäytelmäksi uusimpien kannatuskyselyjen tultua julki torstaina ja perjantaina. Ennakkosuosikki Sauli Niinistön (valitsijayhdistys) kannatus laskee, ja toinen kierros alkaa näyttää mahdolliselta.

Uudessa Suomessakin julkaistun Alma-tutkimuksen mukaan enää 58 prosenttia kantansa ilmaisseista äänestäisi Niinistöä. Helsingin Sanomissa julkaistussa HS-gallupissa Niinistön kannatuslukema oli kuitenkin huomattavasti korkeampi, 68 prosenttia. Lue Alman tuloksista tarkemmin: Sauli Niinistön kannatus putosi – Alma-tutkimus: Toinen kierros häämöttää

Mikä selittää näin isoa eroa kannatusmittauksissa, jotka on tehty samaan aikaan tammikuussa ja joiden virhemarginaalit ovat vain 2,5–3 prosenttiyksikköä suuntaansa?

Kannatuskyselyjen metodologiaan perehtynyt Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pertti Suhonen arvioi, että eroja selittävät erilaiset menetelmät otoksen muodostamisessa ja aineiston keruussa. Tietoykkönen Oy:n toteuttamassa Alma-tutkimuksessa tehtiin 1500 haastattelua puhelinhaastattelujen (468) ja internet-kyselyjen (1032) yhdistelmänä 9.–16. tammikuuta. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. HS-gallupin toteutti Kantar TNS, joka keräsi noin tuhannen vastaajan aineiston 8.–17. tammikuuta tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla.

Suhosen mielestä tällaisissa tutkimuksissa pitäisi avata tarkemmin, kuinka otos on muodostettu ja aineisto kerätty.

Internet-kyselyssä erilainen ympäristö

Myös HS-gallupin tuottaneen Kantar TNS:n johtaja Sakari Nurmela uskoo, että kannatusprosenttien ero selittyy erilaisilla tiedonkeruumenetelmillä.

Alma-tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastauksista saatiin internet-kyselyssä, joka on erilainen vastausympäristö kuin puhelinhaastattelu. Internet-kyselyssä vastaaja näkee kysymyksen ja vastausvaihtoehdot nenänsä edessä, kun puhelinhaastattelussa esitetään kysymys ja luetellaan vastausvaihtoehdot.

Nurmelan mukaan puhelin- ja internet-kyselyissä on molemmissa hyvät ja huonot puolensa, mutta hän ei suosisi vastaustapojen yhdistämistä samassa kyselyssä.

– Mikä on totuus? Se voi olla jostain siltä väliltäkin, Nurmela sanoo.

Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen kertoo, että internet-kyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmä on heillä vakiintunut ja aiemmissa vaaleissa hyväksi havaittu tutkimustapa.

– Yksittäisissä mittauksissa tulee huomioida, että virhemarginaali toteutuu 95 prosentissa tapauksista, Määttänen huomauttaa.

Kannatus toisin sanoen on virhemarginaalin sisällä 95 prosentin todennäköisyydellä.

Trendi on selvä: Niinistön suosio laskee

Määttänen ja Nurmela korostavat, että sekä Alman että HS:n kyselyissä trendi on sama: Niinistön kannatus laskee ja Paavo Väyrysen (valitsijayhdistys) nousee kohisten.

Molempien kyselyjen perusteella Niinistön kannatus on laskenut marras-joulukuusta merkittävästi: Alma-tutkimuksessa 12 prosenttiyksikköä ja HS-gallupissa 7 prosenttiyksikköä.

Määttänen arvioi, että täyteen vauhtiin päässeiden vaalikampanjoiden ja vaalitenttien myötä muut ehdokkaat saavat äänensä kuuluviin, mikä tuo heille ääniä Niinistön kustannuksella.

LUE MYÖS:

Sauli Niinistön kannatus putosi – Alma-tutkimus: Toinen kierros häämöttää

Niinistön kannatus suli – Professori ei yllättynyt mutta nostaa esiin ”poikkeuksellisen ilmiön” vasemmistoäänestäjissä

Näkökulma: Peli Sauli Niinistön takana sai jo härskejä piirteitä