Tuntuuko, että ihmiskunnan typeryys ja ahneus on vain lisääntymään päin? Syy voi olla evoluution, pohtii tuore ihmisen evoluutiota tarkastellut tutkimus.

Vastikään julkaistu Stanfordin yliopiston tutkijatohtorin Gerald Crabtreen artikkeli tutkii mahdollisuutta, jonka mukaan ihmiskunta olisi muuttumassa vähemmän älykkääksi ja välittäisi aiempaa vähemmän kanssaihmisistä.

Ihmisaivoissa tapahtuu miljoonittain mutaatioita, joista osa aiheuttaa häiriöitä älykkyyden kehitykseen. Aivojen kehitystä ohjaavat tuhannet geenit, joiden toimintaa yhdessä ei kaikkiaan tunneta.

Syy tyhmistymiseen piilee siinä, ettei luonnonvalinta karsi enää ihmiskunnasta heikoimpia pois samalla tehokkuudella kuin vielä muutama tuhat vuotta sitten.

Maanviljely ja kaupungistuminen tarkoittaa Crabtreen mukaan sitä, että aiempaa vähemmän älykkäillä ihmisillä on mahdollisuus selvitä hengissä pariutumisikään.

Crabtreen arvion mukaan noin vuoteen 1000 ennen ajanlaskun alkua, eli 120 sukupolvea nykyihmisistä, vähintään kaksi tai kolme älykkyyttä alentavaa harmillista mutaatiota on periytynyt ihmiskunnan geeneissä.

Kun ennen kaupungistumista luonto piti brutaalilla tavalla ihmiskunnan älykkyyttä yllä ja karsi typeryyksiin sortuvat yksilöt pois, urbaaniksi yhtäkkiä muuttunut ihminen ei enää kohtaakaan samankaltaista valintaa.

Samalla metodilla rapistuu myös ihmiskunnan kyky myötätuntoon lajitovereitaan kohtaan. Kun ennen maanviljelyskulttuuria ihmisyhteisöjen yhteistyö oli oleellinen osa koko yhteisön selviämisen kannalta, nyt myös itsekkäät omaan napaan tuijottelijat selviävät urbaanissa ympäristössä aiempaa paremmin.

Nykyihmisen yhteisöt eivät enää hyljeksi itsekkyyttä, vaan paikoitellen jopa palkitsevat siitä.

Hyvä uutinen on se, että muutos on hidasta. Erittäin hidasta. Crabtree uskoo Eurekalertin mukaan, että ihmiskunta keksii tulevaisuudessa vastalääkkeen geenipooliamme vaivaavaan riesaan.

- Teknologiamme kehittyy niin kovaa vauhtia, että [ennen kuin geneettinen tyhmyys lisääntyy liikaa] pystymme taianomaisesti korjaamaan solutason haitalliset mutaatiota, Crabtree toteaa.

Artikkelin kiistanalainen näkemys on julkaistu Trends in Genetics –lehden keskusteluosastolla. Artikkelista kertoo esimerkiksi Eurekalert.