Saab on toimittanut ensimmäisen monitoimisen GlobalEye -johto- ja valvontakoneen asiakkaalle.

Ensimmäinen koneyksilö toimitettiin keskiviikkona Yhdistyneille arabiemiirikunnille, joka on tilannut kolme GlobalEye-konetta ja harkitsee kahden lisäkoneen tilausta.

Kone teki ensilentonsa keväällä 2018, jonka jälkeen seurasi Ruotsissa suoritettu testivaihe.

Tiedotusvälineitä torstaina iltapäivällä puhelinkonferenssissa tavannut toimitusjohtaja Micael Johansson kertoo, että seuraavat koneet toimitetaan lähiaikoina.

”En voi mennä yksityiskohtiin, mutta aikataulu on sangen tiivis. Ei siinä vuosikausia mene”, Johansson toteaa.

Toimitusjohtajan mukaan nyt toimitettu koneyksilö otettaneen operatiiviseen käyttöön verraten nopeasti.

Veteraani. Viime vuonna Håkan Buskhen tilalle toimitusjohtajaksi noussut Micael Johansson on tehnyt 35 vuoden Saab-uran.

Arabiemiraattien GlobalEyet on rakennettu kanadalaisen Bombardierin Global 6000 -liikesuihkukoneen runkoon.

Saabin HX-hanketarjousvastauksessa Suomelle tarjotaan uudempaa Global 6500 -varianttia, jonka toimintamatka kasvaa 6000-sarjaan verrattuna noin 600 merimailia (1100 km) ja polttoaineenkulutus laskee 13 prosentilla - nämä tosin ovat siviiliversioiden suoritusarvoja. Lisäksi Suomen ja UAE:n versiot eivät välttämättä ole teknisesti identtisiä.

Saab kertoi viime kesänä, että sen alustavaan tarjouspyyntövastaukseen kuuluu kahden GlobalEyen lisäksi 52 yksipaikkaista Gripen E- ja 12 kaksipaikkaista Gripen F -konetta. Tarkat konemäärät ovat toki sittemmin voineet muuttua.

Koronaviruksen runtelemassa maailmassakin Johansson uskoo koneen markkinapotentiaaliin.

”En näe, että geopoliittiset jännitteet olisivat vähenemässä, eikä tarve puolustukseen katoa minnekään. Tähän mennessä niitä neuvotteluprosesseja, joita olemme käyneet, ei ole pysäytetty tai peruutettu, joten so far so good.”

Suomen lisäksi Saab tarjoaa konettaan Etelä-Korealle. Johansson pitää mahdollisena, että hankintapäätös tehtäisiin siellä ensi vuoden aikana. Hän viittaa myös keskusteluihin ”muutaman muun” maan kanssa.

”Toivon myös, että kotimaani päättää aikanaan päivittää valvontakonekalustoaan.”

Tällä hetkellä Ruotsin ilmavoimat operoi kahdella Saab 340 -potkuriturbiinikoneen alustalle rakennetulla tutkakoneella.

GlobalEye-kone osallistui myös Suomen HX Challenge testitapahtumaan alkuvuodesta. Konetta operoitiin Saabin tehtailta Linköpingistä. Johansson on vaiti testien yksityiskohdista, mutta hänen mukaansa ne menivät suunnitelmien mukaan.

”Ja kun Suomen lopullinen tarjouspyyntö lähetetään, tietysti vastaamme siihen.”

Uutta. Gripen E, kolmannen sukupolven Gripen, on löytänyt markkinaa Ruotsin lisäksi Brasiliasta.Kuva: Linus Svensson

Ilmailuteollisuudessa Saabilla on kolme suurta kehitysprojektia: GlobalEyen ja Gripenin lisäksi valmistaja tekee Boeingin kanssa T-7A Red Hawk -suihkuharjoituskonetta, joita on toistaiseksi tilattu Yhdysvaltain ilmavoimille 351 kappaletta.

Johansson ei tarkemmin erittele, miten esimerkiksi kehityspanokset tulevaisuudessa jakautuvat näiden kolmen ohjelman välillä, mutta hänen mukaansa Saabin on tarkoitus pysyä myös tulevaisuudessa lentokonevalmistajan roolissa.

”Olemme tehneet vuosikymmeniä töitä saavuttaaksemme sen kyvykkyyden, joka meillä on. Olemme myös valmiita investoimaan alueeseen tulevaisuudessa, koska se on ydinalueitamme. Emme aio olla vain järjestelmiä valmistava alihankkija, vaikka sekin toki on tärkeää.”

Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena toimitusjohtaja pitää nyt GlobalEye-koneisiin asennetun tutka- ja muun valvontateknologian integroimista miehittämättömiin ilma-aluksiin.

”Pohdimme asiaa, mutta ihan vielä se ei tapahdu.”

Tulevaisuus? Boeingin ja Saabin T-X -harjoituskone tunnetaan Yhdysvalloissa nimellä T-7A Red Hawk. Se voisi olla potentiaalinen ratkaisu myös Suomelle, kun nykyinen Hawk-kalusto poistuu käytöstä joskus 2030-luvulla.

Kuvassa mukana on myös yhteistyö, jota Ruotsi tekee Britannian kanssa kuudennen sukupolven hävittäjän kehittämiseksi. Toistaiseksi kyseessä on vasta aiesopimus, jolla kartoitetaan tulevaisuutta, eikä Ruotsi ole vielä sitoutunut brittien Tempest-hävittäjäprojektiin.

Yhteistyöstä viime vuonna tiedottaessaan Ruotsin valtio painotti, että Gripen-kalusto pysyy ruotsalaisen ilmapuolustuksen selkärankana, ja että yhteistyöprojekti avaa uusia mahdollisuuksia myös Gripeneiden jatkokehitykseen.

Silti on relevanttia pohtia, mitä asia voisi merkitä HX-hankkeen kannalta etenkin noin vuodesta 2040 alkaen, jolloin Tempest-kalusto voisi mahdollisesti tulla operatiiviseen käyttöön.

Johanssonin mukaan Gripenillä on kuitenkin pitkä tulevaisuus.

”Kun ajattelee, minkälaisen arkkitehtuurin olemme alustaan rakentaneet, Gripen tulee elämään pitkään. Ehdottomasti kohti vuotta 2060.”

Gripenin ohjelmistoarkkitehtuuri on toteutettu niin, että sen lentämiselle kriittiset järjestelmät on erotettu muista. Niinpä koneen kyvykkyyksiä voidaan kasvattaa verraten usein tehtävillä pienemmillä päivityspaketeilla.

Johansson korostaa, että kun taistelukoneiden teknologia on entistä enemmän sensori- ja ohjelmistokeskeistä, brittien kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon muutakin kiinnostavaa kuin itse koneeseen liittyvät asiat.

”Kyse on myös muiden teollisuudenalojen kanssa tehtävästä teknologiayhteistyöstä, jonka tulokset tuodaan sitten olemassaoleviin alustoihin, kuten Gripen E -koneeseen.”

Korjaus ma 4.5.: Suomelle tarjotaan Global 6500:n runkoon rakennettua GlobalEyea.

Lue seuraavaksi: