Ulkopolitiikan tuntija, kansanedustaja ja ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Uuden Suomen haastattelussa, että kansainvälinen yhteisö on viime viikkojen aikana löytänyt keinoja reagoida Syyrian hallinnon ja Venäjän toimiin Syyrian sodassa, etenkin Aleppon siviilien pommittamisiin.

Haavisto uskoo, että Venäjän ilmoittama humanitaarinen tulitauko Aleppossa oli merkki tästä.

– Minä luulen, että se oli osittain vastaamista siihen painostukseen, joka on ollut, että siviilien pitäisi päästä ulos, haavoittuneiden pitäisi saada apua ja näin poispäin, Haavisto sanoo.

– Kävin juuri Kuopiossa ja joku kysyi, että auttaako tämä kirkonkellojen kalistelu mitään. Minä sanoin, että se, osana sitä kansainvälistä painostusaaltoa joka on saatu Assadin hallintoa ja sitä tukevia Venäjää ja Irania kohtaan tässä tilanteessa, niin kaikki nämä ovat olleet tärkeitä. Kaikki marssit, kaikki tviitit, kaikki kirkonkellojen soitot, ne eivät ole yhdentekeviä, vaan niillä on saatu sellaista kansainvälistä mielialaa, että maailma seuraa, mitä Syyriassa ja Aleppossa tapahtuu ja maailma seuraa myös näitä sotarikoksia, Haavisto sanoo.

Haavisto itse esitti parisen viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla, että Suomen pitäisi esittää sotarikostutkintaa Aleppon tapahtumista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) suhtautui ajatukseen myönteisesti.

Haavisto paljastaa myös kuulleensa pääministeri Sipilältä, että tämä oli kyselytunnin jälkeen myös selvittänyt sotarikosasiaa.

– Hän oli tätä asiaa selvittänyt ja totta kai tullut siihen samaan havaintoon, johon on helppo tulla, että totta kai YK:n turvaneuvosto on viime kädessä se, joka voi näitä erillisiä rikostuomioistuimia perustaa. Ja tietysti pysyvää jäsentä [kuten Venäjä] vastaan, joka voi käyttää veto-oikeutta, YK on lähes voimaton, Haavisto kertoo.

Kyseisen kyselytunnin jälkeen idea sotarikostutkinnasta tulikin kansainvälisesti esiin toista kautta: ensin Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn suusta ja sen jälkeen Ranskan presidentiltä Francois Hollandelta.

Haavisto kertoo myös, että vaikka YK:n turvallisuusneuvosto on voimaton, YK:ssa on toinen elin, jossa voidaan kiertoteitse painostaa Venäjää dokumentoimalla maan toimia Syyriassa.

– Huomasin, että toisessa YK-elimessä eli ihmisoikeusneuvostossa Genevessä tämä sotarikostutkinta oli myöskin saanut ilmaa siipiensä alle. Vaikka se ei käytä ollenkaan samanlaista auktoriteettia kuin turvaneuvosto, niin osana tätä painostusta, että näitä seurataan ja pannaan ylös, jokainen toimi on tärkeä. Olen tästä Geneven ihmisoikeusneuvoston asian ottamisesta esille hyvin tyytyväinen. Siellä oli ainakin keskustelua, että tämä tullaan raportoimaan ja tehdään selvitys. Kaikki tällaiset raportoinnit myöskin, että asiat pannaan paperille, nämä on hirveän tärkeitä prosessin jälkiselvittelyssä. Datan kerääminen ja asian esillä pitäminen lisää sitä kynnystä jatkaa silmitöntä siviilien pommittamista tai kohtelua, Haavisto sanoo.

– Vaikka on niin, että kukaan ei pysty sotilaallisesti siviilejä auttamaan, [niin] tämä kansainvälinen seuranta, painostus ja mielipidepainostus kuitenkin tekee sen, että se ei ole ilmaista näille pommittajille, Haavisto sanoo.

”Kyse on suhtautumisesta maltillisiin islamisteihin”

Haaviston mukaan Syyrian kriisissä on suurvaltojen osalta kyse perustavanlaatuisesta näkemyserosta, joka koskee maltillista islamistijärjestöä al-Nusraa. Kyseinen järjestö, joka nykyisin tunnetaan Jabhat Fateh al-Shamina, oli aiemmin osa terroristijärjestö al-Qaidaa ja sen myötä Yhdysvaltain terroristijärjestöksi luokittelema taho.

Järjestö on kuitenkin nyt eronnut al-Qaidasta ja taistelee Syyriassa osittain maltillisen opposition rinnalla.

– Tässä on ihan perustavanlaatuinen näkemysero ikään kuin ”hyviksistä ja pahiksista” sotatantereella. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Isisiä vastaan taistellaan, mutta nyt tämä al-Nusra, joka on jo vaihtanut nimeäänkin, on edelleen Venäjän tähtäimessä mutta ei Yhdysvaltojen.

Tämä kuvastaa mielestäni aika hyvin sitä, että se lopullinen ratkaisu minusta ei voi syntyä sotanäyttämöllä tähän Syyrian tilanteeseen, vaan sen täytyy syntyä siellä neuvottelupöydässä juuri sillä tavalla, että mikä on tällaisten ryhmien rooli: riisutaanko ne aseista, otetaanko mukaan siviilihallintoon, tuhotaanko ne? Jos ei tästä päästä neuvottelupöydässä yhteisymmärrykseen, tähän ei synny ratkaisua, Haavisto arvioi.

Hän huomauttaa, että myöskään Syyrian kurdeja ei ole päästetty neuvottelupöytään. Haaviston mielestä kaikki osapuolet pitäisi saada samaan rauhanprosessiin, tai muutoin tulee eteen ongelmia myöhemmin.

– Jos tämmöisen tilanteen [konfliktin] jälkeen jää aseissa olevia ryhmiä, jotka eivät ole olleet mukana rauhanprosessissa, ikävä kyllä se veikkaus on, että sellaiset ryhmät jatkavat aseellista toimintaansa. Näin on ainakin muissa rauhanprosesseissa käynyt.

– Nyt Isisin osalta on yhteisesti todettu, että tuhoamisvaihtoehto on se, jota nyt noudatetaan. Ihan kokonaan näistä yksilöistäkään ei päästä [eroon] sotatapahtumien jälkeen. Jossainhan he ovat ja jotenkin heidät pitää kohdata, Haavisto muistuttaa.

Lue lisää:

”Olli kysyi, voidaanko soittaa kelloja tänään” – Suomen kirkko aiheutti valtavan reaktion maailmalla

Tuomiokirkon portaille muodostui rauhanmerkki – kuvat Save Syria -tapahtumasta

Vladimir Putinilta kysyttiin Syyrian siviileistä – tyly vastaus