Tyttöjen on perinteisesti ajateltu pärjäävän lukuaineissa keskimäärin poikia paremmin. Teknologian tulo kouluihin voi kuitenkin kääntää asetelman päälaelleen.

Kun oppikirja vaihtuu internetiin, pojat lukevat ja ymmärtävät lukemansa aivan yhtä hyvin kuin tytöt, selviää Turun yliopiston Koulutusteknologian tutkimuskeskuksen tutkimuksesta.

Suunnittelija Meri-Tuuli Kaarakainen kertoo, että jo aiempien tutkimusten perusteella tyttöjen lukeminen heikkenee ja poikien paranee kun luettava teksti on digitaalisessa muodossa.

- Yllättävää oli, että me emme saaneet siihen mitään eroa. Digitaalisen tekstin lukemisessa pojat pärjäsivät aivan yhtä hyvin kuin tytöt, Kaarakainen sanoo Uudelle Suomelle.

Kaarakaisen mukaan asia havaittiin jo vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa. Suomi ei ollut mukana digitaalisen lukemisen osuudessa, mutta esimerkiksi Ruotsi ja Norja olivat.

- Siinä havaittiin, että pojat kirivät osaamiseroaan tyttöihin nähden kaikkialla maailmassa, Kaarakainen sanoo.

Maailmalla tehtyjen tutkimusten perusteella yksi syy poikien kirimiseen tyttöjen rinnalle on motivaatio. Kaarakaisen mukaan pojat saattavat motivoitua helpommin verkkotekstien kuin perinteisten tekstien lukemisesta.

Suomessa on kuitenkin yksi erityispiirre, joka lisää poikien pärjäämistä tietokoneelta luettaessa entisestään. Kaarakaisen mukaan vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa tyttöjen it-osaamisen ero poikiin nähden on kaikkein suurin.

- Hyvin todennäköisesti tyttöjen tietokoneenkäyttötaidot ovat osaselittäjä. Ne eivät ole niin hyvät kuin pojilla, Kaarakainen sanoo.

Kaarakaisen mukaan se saattaa vaarantaa tyttöjen lukutaidon, sillä tulevaisuudessa teknologian käytön voi olettaa lisääntyvän. Tytöillä voi olla taito lukea, mutta tutkimusten perusteella se heikkenee, kun siirrytään verrkkolukemiseen.

Kaarakaisen mukaan tutkimuksessa hyvin pärjänneitä poikia ei usein pidetty hyvinä oppilaina. Itse asiassa tutkimuksessa pärjäsivät hyvin oppilaat, jotka opettajien näkökulmasta ovat häiriköitä.

- Mukana oli poikia, jotka olivat tyyliltään hyvin nopeita ja suoraviivaisia. He pärjäsivätkin tosi hyvin. Opettajat eivät arvioissaan tunnistaneet sitä, vaan he olivat arvioineet, että nämä ovat huonoja lukijoita, Kaarakainen selittää.

Kaarakaisen mukaan kouluissa yleinen ongelma on, että hyvät ja huonosti motivoituneet oppilaat näyttävät opettajien silmissä siltä, etteivät halua tehdä mitään.

Koulutusteknologian tutkimuskeskus kehittää parhaillaan ReadIT-nimistä internetpohjaista tutkimus- ja opetusohjelmaa, jonka avulla oppilaiden lukemista on tutkittu.

Ohjelman tarkoitus on, että heikommat oppijat voivat parantaa taitojaan ja lahjakkaat saavat vaativampia haasteita. Ohjelma pyrkii tarjoamaan yksilöllisesti oppilaalle sopivaa materiaalia ja tekemään ohjauksesta henkilökohtaisempaa. Samalla se kerää tietoa oppilaan lukutavoista.

Kaarakaisen mukaan tarkoitus on saada ohjelma turkulaisiin kouluihin koekäyttöön.

- Tarkoitus on tarjota nopeille oppilaille riittävän haasteellista tekemistä, ettei opiskelu olisi niin kyllästyttävän tylsää, ja ettei aina olisi valmis muiden vasta aloittaessa, Kaarakainen sanoo.

Toisaalta ne, joille verkkolukeminen on vaikeaa, saisivat paremmin tukea.

- Varsinkin peruskouluikäiselle voi olla noloa, jos jatkuvasti täytyy kysellä opettajalta neuvoa, ja opettaja puuttuu jatkuvasti tekemiseen, Kaarakainen sanoo.

ReadIT-esitutkimus alkoi vuonna 2011, jolloin mukana oli 108 oppilasta. Tutkimus jatkui keväällä 2012 , jolloin mukana oli 424 yhdeksättä luokkaa käyvää oppilasta Varsinais-Suomesta. Tyttöjä oli 209 ja poikia 215.