Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja sdp:n europarlamentaarikko ja mahdollinen komissaariehdokas Miapetra Kumpula-Natri väittelivät maanantaina EU:n ansioista niin kutsutun turvapaikkakriisin rauhoittajana.

Halla-aho syytti Politiikan toimittajien tentissä EU:n omivan itselleen toimivaltaa, mutta laiminlyövän sitten tehtäviään. Esimerkkinä tästä hän käytti Schengen-järjestelmää, jonka suhteen jäsenvaltiot alkoivat tehdä omavaltaisia ratkaisuja vuonna 2015 ottaessaan rajavalvontaa käyttöön. Halla-ahon mukaan turvapaikanhakuilmiö saatiin hallintaan näillä jäsenmaiden omilla toimilla, vaikka EU:n komissio niitä asiasta kritisoikin.

Sdp:n Kumpula-Natrin mukaan hallitsematonta maahanmuuttoa rauhoitti merkittävästi myös EU:n yhteistoiminta, eli esimerkiksi Turkin kanssa neuvoteltu sopimus tulijavirtojen rajoittamisesta vastineena EU:n taloudellisesta avusta. Kumpula-Natri ilmoitti myös tukevansa komission julistusta EU:n ulkorajojen saamisesta hallintaan.

Halla-aho pääsi näpäyttämään Kumpula-Natria puoluekantaan nähden epäsovinnaisesta näkemyksestä.

”On suoraan sanottuna vähän ihmeellistä, että Miapetra pitää myönteisenä tätä Turkin kanssa saavutettua yhteisymmärrystä. Sosialidemokraatit kritisoivat sitä hyvin voimakkaasti Euroopan parlamentissa ja osittain ihan aiheesta, koska siinähän on kyse nimenomaan juuri siitä, että kun EU ei pysty itse tekemään poliittisia päätöksiä ­– siitä mitä se haluaa ulkorajavalvonnalla saavuttaa – niin se sysää likaisen työn Turkin kaltaiselle maalle lahjomalla sitä erilaisilla sittemmin petetyillä lupauksilla”, Halla-aho sanoi.

EU:n ja Turkin sopimusta kritisoivat aikanaan ”häpeälliseksi” myös ihmisoikeusjärjestöt. Lue myös: EU:n ja Turkin historiallinen sopimus haukutaan ”häpeälliseksi” – Merkeliltä ohje turvapaikanhakijoille

”Eihän tämä voi olla oikea tapa EU:n kaltaiselle arvo- ja sivistysyhteisölle, että ulkoistamme likaisen työn kehitysmaille”, Halla-aho jatkoi.

Kumpula-Natri sanoi olevansa tästä samaa mieltä.

”En tarkoittanut, että se olisi kaikin puolin hyvä. Ja Euroopan parlamentissa ryhmäni sitä kritisoi muun muassa siksi, että europarlamentti ei ollut osallisena päätöksessä”, hän sanoi.

Rajavalvonnan kehittämisen suhteen neuvottelut ovat jumissa jäsenvaltioiden puolella, Kumpula-Natri kertoi.

Keskustelussa kolmantena osapuolena mukana ollut Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb (kok) katsoi, että EU:n yhteisillä toimilla tilanne saatiin haltuun. Nyt ratkaistavana on kyse siitä, kuinka tuolloin tulleet ihmiset saadaan integroitua Eurooppaan.

”Turvapaikkakymykset on sellainen asia, jota ei voi kuin yhdessä ratkaista”, Stubb sanoi.

Halla-aho epäili kovasti, että yhteisiä, vaikuttavia ratkaisuja saataisiin maahanmuuton suhteen aikaan tulevan viiden vuoden aikana. Eurovaalien uskotaan muuttavan europarlamentin koostumusta aiempaa kansallismielisemmäksi ja maahanmuuttovastaisemmaksi, ja myös komissioon voi nyt nousta EU-vastaisia hahmoja.

LUE MYÖS: ”Todellinen riski halvauksesta EU:n ytimessä” – Ennuste: Perinteinen valta murtuu eurovaaleissa, EU-vastaisille vyöry

”2015 neuvoston rakenne oli EU-myönteinen, nyt se [tulee olemaan] vähemmän federalistinen ja vähemmän EU-myönteinen”, Halla-aho muotoili.

”En näe, miten ratkaisut, jotka olivat poliittisesti mahdottomia 2015–2016, muuttuisivat helpommiksi 2019.”

Halla-ahon mukaan EU:n pitäisi ottaa rajansa omaan hallintaansa sen sijaan, että ongelmia ratkaistaan ”moraalisesti erittäin kyseenalaisen Turkki-sopimuksen avulla”.

Alexander Stubb myhäili, kun Jussi Halla-aho arvioi EU:n tulevaisuutta

Kolmikkoa pyydettiin tentissä ennustamaan Euroopan ja EU:n tulevaa viittä vuotta. Halla-aho ei halunnut ennustaa.

”Jos ajatellaan viiden vuoden takaista maailmaa ja silloin esitettyjä ennusteita, voimme todeta, että ei kannata paljon ennustella.”

Hänen mukaansa esimerkiksi Junckerin komission suunta näytti viime vaalikauden alussa selvältä: tiedossa olisi syvempää integraatiota.

”Mutta sitten tapahtui asioita, joita kukaan ei osannut ennustaa, ja jotka ovat hallinneet agendaa koko vaalikauden. Brexit, siirtolaiskriisi ja sen laukaisemat poliittiset mullistukset monissa jäsenmaissa, sekä yleinen konservatiivinen reaktio maailmassa.”

Alexander Stubb myhäili Halla-ahon puhuessa ja kertoi myöhemmin miksi.

”En tiedä onko tämä pelottavaa vai ei, mutta Jussi Halla-ahon analyysin kanssa samaa mieltä”, Stubb sanoi.

”Kyllä, on erittäin vaikea arvioida mitä tulee tapahtumaan”, hän myötäili.

Stubbin mukaan EU:n komissio ei määrittele asialista, ”vaan asialista määrittelee komission”. Hänen mukaansa Junckerin komissio oli mainettaan parempi.

”Komissio pystyi käsittelemään vaikeitakin kriisejä, monella tapaa eksistentiaalisia kriisejä, kuten euro, kuten maahanmuutto, kuten Donald Trumpin valinta, kuten brexit.”

Stubb toivoi, että seuraavan viiden vuoden aikana Euroopan unioni kykenee ottamaan johtajuuden niin talouden haasteiden kuin turvallisuusasioidenkin suhteen.