Pääministeri Juha Sipilän (kesk) perjantaina eronnut hallitus jatkaa eduskuntavaalien yli toimitusministeristönä, joka ei enää toteuta hallitusohjelmaa tai nauti eduskunnan luottamusta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti julkisti toimitusministeristön asemasta lausunnon jo kolme päivää ennen hallituksen eroa. Lausunnon mukaan toimitusministeristön toimivalta on muodollisesti sama kuin nimitetyllä hallituksella.

Toimitusministeristön asemasta ei ole erillistä lainsäädäntöä, toteaa Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro. Hänen mukaansa valtiosäännössä vakiintunut käytäntö rajaa toimitusministeristön toiminnan rutiiniluonteisiin ja välttämättömiin päätöksiin.

”Ajatus on, että toimitusministeristö ei enää tee poliittista harkintaa edellyttäviä päätöksiä, kuten anna uusia hallituksen esityksiä. Nähdäkseni sen ei pidä myöskään peruuttaa eduskunnassa ja käsittelyssä olevia esityksiä. Se jää toteuttamaan välttämättömiä esityksiä, joista hallituksen on huolehdittava”, Lavapuro sanoo.

Hän arvioi, että ministeriöissä jatketaan ennen uutta hallitusta lähinnä pitkän aikavälin lakihankkeiden valmistelua, mutta valmisteluun tuskin tulee uusia lakeja.

Eronneen hallituksen pöydälle jäi ainakin kaksi korkean profiilin virkanimitystä: valtion vienninedistämisorganisaation Business Finlandin toimitusjohtaja sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö.

Molempia nimityksiä on valmisteltu jo kuukausia, ja ne ovat ilmeisesti pitkällä. Business Finlandin toimitusjohtajanimitys oli määrä julkistaa alkavan viikon torstaina.

”Nähdäkseni näistä nimityksistä tulisi pidättäytyä siihen asti, että eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus on astunut tehtäväänsä. Ne ovat poliittisia virkanimityksiä, jotka ovat nimenomaan poliittiseen päätöksentekoon liittyviä asioita”, Juha Lavapuro sanoo.

Hän huomauttaa, että juridiikka tai ennakkotapaukset eivät anna vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos toimitusministeristö vakiintuneen käytännön vastaisesti tekisi poliittiseksi katsottavan nimityksen tai muita poliittisia päätöksiä.

Räikeänä tapauksena toimitusministeristön nimitysvallasta muistetaan kevät 2003, jolloin liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok) laittoi VR:n hallituksen uusiksi päivänä, jona hallituksesta tuli toimitusministeristö.

Keväällä 1995 kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) taas nimitti erityisavustajansa ministeriön ylitarkastajan virkaan toimitusministeristön viimeisenä virkapäivänä.

Sipilän johtama toimitusministeristö istuu huhtikuun 14. päivän eduskuntavaalien yli siihen asti, että uusi hallitus nimitetään vaalien jälkeen. Nykyiset ministerit voivat jatkaa useita kuukausia, jos hallitusneuvottelut venyvät.

”Asiassa ei nähdäkseni ole ainakaan perustuslain näkökulmasta suuria ongelmia. Meillä hallitusneuvottelut voivat muutenkin kestää pitkään”, Lavapuro toteaa.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen hallitustunnustelut ja -neuvottelut kestivät lähes puolitoista kuukautta. Sipilän hallitus nimitettiin toukokuun lopussa 2015.

Myös tulevista hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Vaikka kannatusmittauksia johtava sdp on kasvattanut tuoreimmissa tiedusteluissa etumatkaansa kokoomukseen, puolueiden kannatus hajautuu edelleen niin, että poliittisesti yhtäläisen ja tarpeeksi laaja-alaisen hallituspohjan löytyminen voi viedä aikaa.

Lue myös:

Tutkijan arvio Juha Sipilän toimitusministeristöstä: Yhdellä alueella ”tietysti täysin rampa ankka”

Sipilän hallituksesta toimitusministeristöön: 3 asiaa, joita se ei saa tehdä