Suomen koronavirustoimissa käyttöön otetun hybridistrategian tavoitteena on epidemian tehokas hillitseminen ”mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavasti”. Näin linjaa hallitus periaatepäätöksessä, joka hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa keskiviikkona.

Kuten hallitus on aiemmin tiedottanut, hybridistrategiassa nojaudutaan ”rajoitustoimien hallinnan ja asteittaisen purkamisen ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toteuttamiseen”.

”Epidemian hallinnan hybridistrategian noudattamista on tarpeellista jatkaa niin kauan, kunnes epidemia on saatu globaalilla tasolla hallintaan. Koska tällä hetkellä on vielä suurta epävarmuutta koronavirukseen liittyen, tulee strategiaa tarvittaessa päivittää uuden tutkimustiedon myötä”, hallitus linjaa.

Suomessa on kaivattu avoimempaa linjaa viranomaisten epidemiamallinnusten oletusten ja taustatietojen julkaisun suhteen. Esimerkiksi hallituksen tilaaman Hetemäen työryhmän exit-raportin kohdalla on ihmetelty lähdeviitteiden puutteellisuutta.

”Hallitus katsoo, että kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskelmat oletuksineen ja parametreineen noudattaen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita tulee julkaista”, periaatepäätöksessä linjataan.

Asetetuilla rajoitustoimilla ja suosituksilla on onnistuttu tehokkaasti hillitsemään epidemian etenemistä, mutta ”rajoitustoimilla on kuitenkin tyypillisesti hyötyjen ohella haitallisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja osa toimenpiteistä myös rajoittaa perusoikeuksien toteutumista”. Tämän vuoksi rajoituksia aletaan nyt asteittain purkaa, pyrkien samalla suojelemaan erityisesti riskiryhmiä.

”Tilannekuva mahdollistaa rajoitustoimien asteittaisen purkamisen ja vaihtoehtoisten rajoitustoimien asettamisen yhteiskunnallisten haittojen vähentämiseksi. Kulloinkin käytettävät toimet valitaan kokonaisharkinnan perusteella siten, että epidemian hallinnassa saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri suhteessa toimenpiteen aiheuttamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin haittavaikutuksiin”, hallitus linjaa.

”Rajoitustoimien purkamisesta päätettäessä on suojeltava haavoittuvaisimpia ryhmiä ja vaiheistettava rajoitustoimien purkaminen siten, että niiden vaikutuksia epidemian etenemiseen on mahdollista seurata.”

Vaikka epidemia on tällä hetkellä tasaantumassa, on hallituksen mukaan ”edelleen olemassa uhka epidemian uudelleen kiihtymisestä sellaiselle tasolle, että se aiheuttaisi terveydenhuollon ylikuormittumisen”. Tiukempia rajoituksia tulee tehdä tai palauttaa käyttöön, ”jos tartuntojen määrä kasvaa liikaa”, hallitus toteaa.

”Jos terveydenhuollon kapasiteetti ylikuormittuu, osalle väestöä aiheutuu koronavirustartunnasta sellaista hengen ja terveyden vaaraa, joka ilman ylikuormittumista olisi vältettävissä. Kun rajoitustoimia vähitellen poistetaan, tapausmäärien kehittymistä ja terveydenhuollon kuormittumista on seurattava ja arvioitava tarkasti.”

Tähän asti monet koronarajoitukset ovat olleet hyvin yleisiä. Nyt pyrkimys on siirtyä tarkemmin kohdennettuihin rajoituksiin, jotka suojelevat etenkin riskiryhmiä.

”Ihmisten henkeä ja terveyttä voidaan turvata hillitsemällä epidemian etenemistä ja madaltamalla sen väistämättä tulevia seuraavia aaltoja, varmistaen samalla tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittava hoito ja huolenpito”, hallitus toteaa.

Periaatepäätöksen mukaan nykyisistä rajoituksista pyritään siksi siirtymään tilanteeseen, jossa rajoitukset ja suojelutoimenpiteet kohdistuvat:

– Suuriin yleisötilaisuuksiin

– Riskitasoltaan korkeimmaksi arvioituun ravintolatoimintaan, erityisesti yökerhoihin sekä asiakaspaikoiltaan suurimpiin tai tiloiltaan tiiveimpiin ravintoloihin

– Matkustuksesta aiheutuvaan viruksen leviämiseen uudelleen Suomeen erityisesti korkeamman riskitason maista

– Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden suojaamiseen

– Epidemian aikana omaksuttujen hygieniaa, sosiaalisia etäisyyksiä ja muiden huomioon ottamista koskevien käytäntöjen ylläpitämiseen. Viranomaiset jatkavat väestön ohjeistusta tämän tukemiseksi.

Covid-19-epidemian kasvu on Suomessa pysähtynyt, mutta ”tämä ei tarkoita vakavan vaaran poistumista”. Poikkeusolojen mukainen ja valmiuslain edellyttämä suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin uhka on edelleen olemassa.

Periaatepäätöksen mukaan testaa, jäljitä, eristä ja hoida -mallin toimintaa voidaan tehostaa vapaaehtoisuuteen perustuvalla ja tietosuojaa kunnioittavalla mobiilisovelluksella.

”Testaa-jäljitä-eristä-hoida -linjauksen toteuttaminen on osa hybridistrategiaa. Testauskokonaisuuden kaikkia osa-alueita on vahvistettu ja vahvistetaan edelleen”, hallitus linjaa.

Korona-altistumisia seuraava mobiilisovellus on tekeillä, mutta sen valmistelussa kestää. Hallitus haluaa sovelluksen käyttöön kesällä.

”On välttämätöntä huolehtia tartunnan saaneiden tartuntaketjujen jäljittämisestä, tartunnan saaneiden eristämisestä ja mahdollisesti altistuneiden karanteeniin asettamisesta, joihin osaltaan mobiilisovellus tuo apuja. Mobiilisovelluksen käyttöönottoa kiirehditään, ja tavoitteena tulee olla sen käyttöönotto kesän aikana.”

Eduskunta keskustelee keskiviikon istunnossaan hallituksen hybridilinjasta. LUE LISÄÄ: