Guggenheimin rahoitus nosti ison kiistan eduskunnan kyselytunnilla tänään torstaina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että Guggenheim ei ole saamassa valtion rahaa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) myönsi, että aiemmin kerrottuun 1,3 miljoonan euron vuosittaiseen tukeen liittyy "poliittinen riski", ja kyseessä on ministerin arvio. Laasosen mukaan Guggenheimiin voitaisiin käyttää Veikkauksen voittovaroja.

Oppositiopuolueiden kansanedustajista muiden muassa Silvia Modig (vas.), Krista Kiuru (sd.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) vaativat hallitukselta selvennystä Guggenheimin rahoitukseen.

–Te ministeri [Juha] Sipilä sanoitte, että valtio ei aio tukea hanketta, ja te ministeri Soini sanoitte hyvin selvästi, että ”Guggenheimi ei saa valtion tukea”. Nyt kuitenkin hanke on taas meidän helsinkiläisten päättäjien edessä, koska kulttuuriministeri Grahn Laasonen on luvannut, että Guggenheim pääsee valtionosuuksien piiriin ja sille on luvassa 1,3 miljoonan euron vuosittainen tuki. Se päätös, mikä meillä helsinkiläisillä on edessämme, siinä on edellytyksenä valtion tuki, Modig sanoi.

–Koska hallitus on nyt antanut tästä niin ristiriitaista tietoa, kysyisin teiltä, onko Guggenheim saamassa valtion rahoitusta vai ei? hän lisäsi.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi Modigille, että hallitus ei ole osallistumassa rakennusvaiheen kustannuksiin, mutta on antanut ennakollisen päätöksen, että Guggenheim voi saada 1,3 miljoonaa euroa vuosittaista tukea jos se Helsinkiin rakennetaan.

–Se mitä olemme kulttuuriministeriöstä maailmalle antaneet, emme lupausta, vaan ennakollisen näkemyksen siitä, millä edellytyksillä aivan niin kuin muutkin museot Suomessa voivat päästä valtionosuuksien piiriin. Se tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun hakemusta tehdään, mikäli hanke etenee, Grahn-Laasonen sanoi.

Kansanedustaja, entinen opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) kritisoi suomalaisesta kulttuurista säästämistä, ja kysyi, käytetäänkö Veikkauksen rahoja Guggenheimiin.

–Valtiovarainvaliokunnan sivistysjaosto on myös käsitellyt tähän teemaan liittyvää kokonaisuutta. Suuri huolemme on se, että suomalaisesta kulttuurista on säästetty nyt pitkän matkaa. Ymmärrämme, että kun vähistä rahoista säästetään, iso kysymys on, voidaanko jatkaa tätä säästämien linjaa? Ensi vuonna säästäminen jatkuu erittäin kovana, ja monet museot, kulttuuritoimijat ovat hyvin tiukoilla, Kiuru sanoi.

–Lisäksi olisi hyvä saada selvyys, käytetäänkö tähän Veikkauksen voittovaroja? hän kysyi.

Grahn-Laasonen korosti, että uusia suoria leikkauksia kulttuuriin ei tehdä, vaan toteutetaan edellisen hallituksen leikkauksia. Veikkausrahat voisiva olla hänen mukaansa yksi vaihtoehto Guggenheimin tukemiseen tulevaisuudessa.

–Meillä on onnellinen tilanne siinä, että Veikkauksen voittovarat ovat kehittyneet myönteisesti, jolloin ollaan voitu investoida entistä vahvemmin kulttuuriin sillä rahoituksella. Arvioin, että se voisi olla yksi keino, jolla Guggenheimia voitaisiin tulevaisuudessa rahoittaa, Grahn-Laasonen sanoi.

Alanko-Kahiluoto oli huolissaan lähiöiden kulttuuripalveluista, ja vaati selvennystä hallituksen Guggenheim-kantaan.

–Helsingissä olemme siinä tilanteessa, että jos valtuuston enemmistö päättää rakentaa Guggenheimin, ja käy niin, että hallitus ei tulekaan valtionosuuksilla vastaan, silloin ollaan siinä tilanteessa, että mistä museon käyttökustannukset rahoitetaan, Alanko-Kahiluoto sanoi.

–Itse pelkään Itä-Helsingissä asuvana, että kuinka meidän lähikirjastoille, lasten kulttuurille ja niin edelleen käy, jos olemme siinä tilanteessa, että hallitus antaa ensin ymmärtää, että tuetaan, ja sitten ei käytännössä tuetakaan, hän lisäsi.

Sipilä vastasi Alanko-Kahiludolle.

–Hallitus on käsitellyt Guggenheim-investoinnin tukemista valtion rahoista, ja olemme päättäneet, että emme tue Guggenheim-investointia. Olen iloinen, että tällaiseen hankkeeseen löytyy yksityistä rahaa. Helsinki tarvitsee kohteita, joihin matkailija voi pysähtyä, mutta valtiolla ei tässä tilanteessa ole mahdollista tukea tuota investointia, Sipilä sanoi.

Grahn-Laasonen korosti, että kulttuuriministeriö on antanut ennakollisen näkemyksen siitä, miten valtionosuuden piiriin voi päästä.

–Tietenkin on niin, että museoiden henkilötyövuodet varmistetaan joka vuosi erikseen. Jokaisen museon osalta siihen liittyy poliittinen riski, että ne voivat muuttua vuosi toisensa jälkeen. Siltä osin Guggenheim-museo ei poikkea muista museoista, hän sanoi.

Uusi Suomi selvitti aiemmin marraskuussa, mitä tapahtuisi, jos Guggenheimin lipputulot jäisivät arvioitua pienemmiksi.

Lue juttu aiheesta: Vertaus Guggenheim-riskistä: ”Kuin 40 euron lotto tavalliselle kansalle”