Hallitus julkisti perjantaina kannanoton, jossa muistutetaan, että maakunta- ja sote-uudistuksella pyritään takaamaan yhdenvertaiset palvelut ja vähentämään eriarvoistumista koko maassa.

Uudistusta perustellaan kannanotossa muun muassa Suomen väestön ikääntymisellä ja sen myötä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen liittyvillä haasteilla.

– Julkisten palvelujen kustannusten kasvua on hillittävä. On vastuutonta esittää julkisuudessa kantoja, että sote-palveluissa pitäisi jatkaa nykyisellä kuntapohjaisella järjestämisen mallilla, joka ei ole pystynyt näitä haasteita ratkaisemaan, kannanotossa sanotaan.

Hallitus pyrkii vähentämään kestävyysvajetta kymmenellä miljardilla eurolla, ja toteutuksessa yksi osa on sote-menojen kasvun hillitseminen. Ilman sote-uudistusta tulot eivät kannanoton mukaan riitä tulevaisuudessa lakisääteisiin palveluihin.

– Kustannusten hillinnässä ei ole kyse palvelujen kurjistamisesta, vaan parhaimpien ja tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönotosta koko maassa.

Lue myös: Taas löytyi vakava uhka soten miljardisäästöille – Päivi Nerg: 700 miljoonan euron palkkariski ratkotaan sopimusneuvotteluissa

Kannanotto huomauttaa myös sote-palvelujen saatavuuden ja valikoimien vaihtelevan merkittävästi alueittain. Ratkaisuksi tähän ongelmaan tarjotaan maakuntia, jotka ovat jo pitkällä sote-palveluiden uudistamisessa.

– Uudistus mahdollistaa kuntien ja kaupunkien keskittymisen tehtäviin, joihin kaupungit yleensä keskittyvät muissa maissa.

Kannanotossa perustellaan maakuntien valtiolta tulevaa rahoitusta valtion nykyistä suuremmalla vastuulla ja valtion mahdollisuudella rajoittaa kustannusten nousua.

– Rahoitusta ei kuitenkaan rajoitettaisi perusoikeuksien toteutumisen kustannuksella.

Myös valinnanvapauden laajeneminen uudistuksen myötä nostettiin kannanotossa esille. Valinnanvapauden sanotaan kasvattavan yksityisten sosiaalipalvelujen osuutta arviolta 500 miljoonalla eurolla eli nykyisestä 32 prosentista 39 prosenttiin ja yksityisten terveyspalvelujen osuutta 800 miljoonalla eurolla eli kuudesta prosentista 13 prosenttiin.

– Hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa maakuntien asukkaat voisivat nykyistä laajemmin itse valita sosiaali- tai terveyspalvelun tarjoajan. Näin asukkaat pääsisivät nopeammin sosiaali- ja terveyskeskukseen ja muihin palveluihin ja jonot vähenisivät.

Lue myös: Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Kannanotto toteaa uudistuksen myös mahdollistavan asiakkaille nykyistä parempia digitaalisia palveluita, joiden luvataan sujuvoittavan arkea.

– Asiakkaan tietojen pitää kulkea eri asiantuntijoiden ja toimipisteiden välillä oikea-aikaisesti ja tietoturvallisesti. Näin tietojärjestelmistä rakennetaan toimivia ja käyttäjäystävällisiä.