Hallituksen osinkoveroratkaisu on sekoittanut hallituksen omat rivit ja kummastuttaa myös asiantuntijoita. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusohjaaja Niku Määttänen pitää ”jonkinmoisena mysteerinä” hallituksen ratkaisua, joka suosii varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajia.

Osinkoveropäätös on ajanut kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas.) ja kokoomuksen julkisille tukkanuottasille. Arhinmäki on vaatinut osinkoveropäätöksen tarkistusta kesän budjettiriihessä, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) puolestaan käskyttänyt hallituskumppania pitämään suunsa kiinni.

Hallituksen osinkoveromuutos keventää erityisesti suurten ja vakavaraisten listaamattomien yritysten omistajien verotusta. Kevennys on heidän kannaltaan ”huomattava”, Määttänen kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.

Määttäsen mielestä virhe tapahtui, kun hallitus salli muun osinkoverotuksen kiristyessä listaamattomille yrityksille verohuojennuksen, jätti huojennusta säätelevän tuottorajan lähes entiselle tasolleen ja poisti samalla osinkojen verokevennyksen 60 000 euron ylärajan.

Kehyspäätöksen mukaan listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta vain 25 prosenttia on veronalaista, mikäli osingon vuotuinen tuottoprosentti on alle kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdot täyttävien yhtiöiden omistajien osinkovero on vain 7,5–8 prosenttia, kun muiden yhtiöiden osingoista maksetaan vastaisuudessa 30–32 prosenttia.

Niku Määttäsen mukaan euromääräisen rajan poisto olisi ollut hyvä ratkaisu, jos samalla olisi laskettu tuottorajaa nykyisestä yhdeksästä prosentista noin 3–4 prosenttiin. Kun näin ei tehty, syntyi eri yhtiötyyppejä epäreilusti kohteleva verotuksellinen aukko.

–Nykyjärjestelmässä isoa yritystä sitoi euromääräinen 60 000 euron rajoitus, vaikka yhdeksän prosentin tuottoraja ei olisi täyttynyt. Nyt poistettiin tämä euromääräinen raja ilman, että laskettiin tuottorajaa, Määttänen kummastelee.

–Ihmettelen, miksi näin korkeaan tuottorajaan päädyttiin. Jos sitä olisi laskettu, suurten listaamattomien yritysten omistajien verotus ei olisi keventynyt näin paljon.

Kokoomuksen Sampsa Kataja totesi Arhinmäen arvostelua kommentoidessaan Verkkouutisille, että hallituksen osinkoveropäätös pohjaa Martti Hetemäen työryhmän suosituksiin.

Juuri hallituksen päätös poiketa Hetemäen linjasta kuitenkin synnyttää nyt keskustelussa olevan aukon, sanoo Niku Määttänen.

Hetemäen ryhmä olisi laskenut kevennetyn osinkoverotuksen tuottorajaa vastapainoksi, mikäli 60 000 euron raja poistetaan.

–Työryhmä esitti tuottorajan sitomista valtion keskipitkien lainojen tuottoon, joka ennen eurokriisiä oli luokkaa 3-4 prosenttia ja tällä hetkellä vieläkin matalampi, Määttänen sanoo.

Hetemäen ryhmä piti perustelemattomana, että verohuojennuksen tuottoraja ylittää keskipitkän markkinakoron tason 5–6 prosentilla.

Sille Määttänen ei ole nähnyt perusteluja, miksi hallitus päätti toisin.

–Se on jonkinmoinen mysteeri, hän sanoo.

Uusi järjestelmä kasvattaa kiusausta ja kannustimia muuttaa työtuloja pääomatuloiksi.

–Joidenkin yrittäjien kannattaa kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta vain voidakseen maksaa itselleen palkan sijaan kevyesti verotettuja osinkoja. Näin ei yleensä kannattaisi tehdä, jos kevennetyn osinkoverotuksen tuottoraja olisi selvästi matalampi, hän kirjoittaa blogissaan.

Oppositio on tänään haukkunut hallituksen ratkaisun ja hallituksen neuvonantajia virheellisistä tiedoista syyttäneen Paavo Arhinmäen.

–Jos Arhinmäen porukka ei ole ymmärtänyt, mitä ollaan päätetty, ei se anna kummoista kuvaa ministerien kyvykkyydestä hoitaa tehtäviään. Jos taas hallitus tekee päätöksensä perustuen virheellisiin tietoihin tai hätäiseen valmisteluun, ei se anna kummoista kuvaa hallituksen kyvykkyydestä hoitaa tehtäviään, perussuomalaisten Jari Lindström sanoo.