Viime vuosi oli suotuisa valtion eläkevaroja hallinnoivalle ja sijoittavalle Valtion Eläkerahastolle (VER).

VER:n sijoitussalkku oli vuoden 2019 lopussa markkina-arvoltaan 20,6 miljardia euroa eli yli kaksi miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. VER:n sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2019 oli 13,8 prosenttia, eli korkein kymmeneen vuoteen. Vuoden päättyessä VER:n pörssinoteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia sisältävän osakesalkun tuotto oli 24,6 prosenttia.

VER on valtion talousarvion ulkopuolella, mutta valtiovarainministeriön ohjauksessa. Valtion talousarvion ulkopuolisissa rahastoissa on nähty ongelmana se, että ne kaventavat eduskunnan budjettivaltaa.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan VER:n varoille on keksitty muitakin käyttötarkoituksia kuin eläkkeiden hoitaminen.

”Eläkkeisiin varautumisen lisäksi VER:iä on käytetty useita kertoja myös sellaisena valtion yleisenä puskurirahastona, jolla on sopeutettu valtiontaloutta yleiseen taloustilanteeseen”, kerrotaan VTV:n tarkastuskertomuksessa.

Vuonna 2015 siirrettiin VER:stä ylimääräiset 500 miljoonaa euroa valtion talousarvioon. Päätös sisältyi pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen keväällä 2014 hyväksymään julkisen talouden suunnitelmaan. Ylimääräisen 500 miljoonan euron siirto toteutettiin pääministeri Alexander Stubbin (kok) hallituksen esittämällä poikkeuslailla, joka oli voimassa vain vuoden 2015 loppuun.

VER:ltä viety ylimääräinen raha oli osa lisätuloutusta, jota käytettiin valtion velanmaksuun ja ”merkittäviin kasvupanostuksiin”.

”Käytännössä valtio on käyttänyt VER:iä tilanteesta riippuen eläkerahastona tai yleisenä puskurirahastona. Rahaston kaksinainen luonne vaikeuttaa rahaston toiminnan ennustettavuutta. Siitä voi myös seurata jossain määrin ristiriitaisia tai ainakin huonosti sopivia vaatimuksia rahastolle”, VTV arvioi.

Viime kuun loppuun saakka VER:n toimitusjohtajana olleen Timo Viherkentän mukaan on jo perustuslaillisista syistä oleellista, että VER on eläkemaksuihin ja valtion eläkemenoihin kytkeytyvä eläkerahasto.

”Tämä ei ole aina ollut aivan kirkasta. Kun valtion vuoden 2015 budjettiin otettiin VER:stä ylimääräinen 500 miljoonan euron siirto, lakiesityksessä todettiin lisätuloutusta käytettävän valtion velan lyhentämiseen ja kasvupanostuksiin – jollaisena budjettitiedotteessa mainittiin muun muassa Olympiastadionin perusparannus. Lakiesitys ei ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana”, Viherkenttä kirjoittaa blogikirjoituksessaan.

Olympiastadionin parannuksen lisäksi osin VER:stä otettua lisätuloutusta riitti muun muassa ”aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen” ja median innovaatiotukeen.

VER:stä siirretään vuosittain valtion talousarvion yleiskatteeksi varoja, joilla tasataan talousarviosta maksettavaa eläkemenoa.

Lain mukaan talousarvioon siirretään vuosittain summa, joka on 40 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2019 runsaat 4,7 miljardia euroa. Koska VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista, VER:n suorittama budjettisiirto oli noin 1,9 miljardia euroa.

Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työnantajat ja työntekijät maksavat eläkemaksuja VER:lle. VER:n saamat eläkemaksutuotot olivat viime vuonna noin 1,5 miljardia euroa.

Valtion Eläkerahastosta annetun lain mukaan VER:n rahasto on karttunut täyteen määräänsä, kun rahastoituna on 25 prosenttia valtion eläkevastuun määrästä. Rahaston varojen käytöstä tämän jälkeen säädetään erikseen.

Kun valtion eläkevastuu vuoden 2019 päättyessä oli 92,7 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 22 prosenttia. VER:n mukaan rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään viimeistään vuonna 2033.

Päivitys klo 10.23: Jutun otsikkoa täydennetty sanalla ”aiemmin”.