Hallituksen kaavailut perustaa kehitysyhtiö Vake Oy:n varoilla ilmastorahasto on jäänyt finanssialalle ja sijoittajille arvoitukseksi.

Finanssiala ry:n puheenjohtaja, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakalliolle on jäänyt hämäräksi, mitä ilmastorahastolla tarkoitetaan. Hän viittaa ex-valtiovarainministerin Mika Lintilän (kesk) marraskuiseen kirjoitukseen, jonka mukaan myös kansalaiset voisivat sijoittaa rahastoon.

Myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kummeksuu hallituksen ilmastorahastohanketta. Hänestä yksityistä rahaa on tarjolla ympäristöä huomioiviin hankkeisiin.

Samaa korostaa Ritakallio.

”Markkinatalous tarjoaa mahdollisuuksia. En ymmärrä (ilmastorahaston) tarkoitusta.”

Hallitus ilmoitti muutama viikko sitten perustavansa Vaken pääomien tuotoista ilmastorahaston.

Vakeen on parkkeerattu viiden yhtiön osakkeita. Isoin varallisuus tulee Nesteen 8,3 prosentin osakepotista, jonka arvo on noin 2,4 miljardia euroa. Lisäksi Vakessa on 16,7 prosenttia turveyhtiö Vapon osakkeista.

Vaken toimitusjohtaja Paula Laine totesi lehtihaastattelussa Vaken hallituksen linjanneen, että hankerahoituksessa Vaken tuottotavoite voi olla nolla, koska Vake katsoo myös sijoituksen välillisiä vaikutuksia kuten työllisyyttä.

”Haemme aina tuottoa, mutta katsomme myös välillisiä vaikutuksia. Kaiken toimintamme, kuten hankerahoituksen, huomioiva tavoite on siis vähintään nolla prosenttia”, Laine sanoi Talouselämä-lehdelle (6.2).

Laine arvioi, että osa käytettävästä rahasta voidaan EU:n taholta lukea valtiontueksi.

Finanssiala esitteli perjantaina tutkimustuloksia, jonka mukaan noin puolet yksityissijoittajista on kiinnostunut seuraamaan sijoitustensa lyhyen aikavälin tuoton lisäksi sijoituksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Vastuullisuus kiinnostaa erityisesti nuoria, mutta myös iäkkäimpiä. Kyselyn mukaan alle 30-vuo- tiaista 67 prosenttia oli valmis nipistämään lyhyen aikavälin tuotosta vastuullisuuden takia.

Ritakallion mukaan vastuullista sijoittamista hidastaa lähinnä yhteismitallisen datan puute, joka vaikeuttaa aidosti kestävien sijoituskohteiden tunnistamista.

Hän peräänkuulutti yhteisiä standardeja ja EU-tason esg-rekisteriä, josta selviäisi, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuut sekä hyvän hallintotavan.

Ritakallion mielestä Eurostat olisi oikea taho kehittämään minimitason esg-raportointimallin, joka keräisi tiedot kansalliselta tasolta ja ylläpitäisi rekisteriä raporteista.

Myöhemmin esg-raportointimallista voisi Ritakallion mukaan tulla globaali standardi.