Niin sanotun välikaton poistolla terveyskeskuskäyntien asiakasmaksuista kerättäisiin valtion kassaan lisätuloja enimmillään noin 20 miljoonaa euroa, selviää hallituksen lakiesityksestä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Maksukertymän kasvua on vastikään arvioitu uudelleen ministeriössä.

20 miljoonaa on mitätön summa verrattuna asiakasmaksujen kokonaiskertymään, joka oli noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2016. Maksujen lisäys kuitenkin kohdistuu ryhmään, jolle sen vaikutukset voivat olla taloudellisesti kipeitä. Tämän vuoksi välikaton poistoa onkin oppositiosta arvosteltu asiakasmaksulain ”pommiksi”. LUE MYÖS: Asiakasmaksujen ”pommi” kuohuttaa: 62 euron omavastuu nousee jopa sadoilla euroilla – ”Tämä on valtava hinnankorotus”

Miljoonien lisätulo otetaan käytännössä terveyskeskusten suurkuluttajilta – ihmisiltä, jotka joutuvat käymään lääkärin pakeilla useammin kuin kolme kertaa vuodessa. Tämä johtuu siitä, että asiakasmaksulain muutos poistaa välikaton, joka on rajannut terveyskeskuskäyntien maksullisuuden kolmeen kertaan vuodessa. Jatkossa jokainen lääkärikäynti voidaan veloittaa 683 euron maksukattoon asti, elleivät muut maksulliset palvelut täytä maksukattoa.

Asiakasmaksulaki on pyritty valmistelemaan niin, että se olisi kokonaisuudessaan kustannusneutraali, eli sen tavoite ei ole tuoda lisätuloja valtiolle. Sen sijaan maksut jakautuisivat uudella tavalla lain toteutuessa. Esimerkiksi alaikäisten terveydenhoidon maksuttomuutta laajennettaisiin niin, että heidät vapautettaisiin maksuista kokonaan.

Lakiesityksessä on arvioitu maksukertymää kasvattavien ehdotusten vaikutusta valtion tuloihin. Maksukertymä kasvaisi kaikkiaan 66 miljoonalla eurolla, mistä perustason lääkärin vastaanottomaksut – eli terveyskeskuskäynnit – muodostaisivat enimmillään noin 27 miljoonaa euroa. Tämä lakiesityksessä mainittu luku on kuitenkin nyt vanhentunut.

Välikaton vaikutusta on vastikään arvioitu uudelleen sosiaali- ja terveysministeriössä, kertoo ministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki Uudelle Suomelle. Arvio maksutuoton lisästä on tarkentunut noin 20 miljoonaan euroon.

Uudessa laskelmassa huomioidaan myös maksukaton yhteisvaikutus eli se, että asiakas voi käyttää terveyskeskuksen lisäksi muita maksullisia terveyspalveluita, jotka täyttävät maksukattoa. Kun maksukatto täyttyy, ei terveyskeskusmaksujakaan enää veloiteta, mikä rajaa välikaton poiston vaikutusta.

”Jatkossa huomattavasti suurempi osa asiakkaista pääsisi maksukaton piiriin. Nykyisin maksukatto on täyttynyt väestöstä reilulla neljällä prosentilla, jatkossa se olisi noin kahdeksan prosenttia”, Kekki kertoo.

Tämä johtuu siitä, että maksukaton piiriin luettavat palvelut laajentuisivat muun muassa suun terveydenhuoltoon.

”Maakunta voi tehdä päätöksen välikatosta jatkossakin”

Hallituksen lakiesityksen ja ministeriön laskelmat maksukertymistä ovat vain arvioita. Ylempänä mainituissa peruslaskelmissa on oletettu, että kaikki maakunnat perisivät terveyskeskusten asiakkailta täyden maksun. Todellisuudessa näin ei välttämättä tapahdu.

”Kyse on [maksukertymän] potentiaalisesta kasvusta, ei välttämättä toteutuvasta. Mehän emme tiedä, mille tasolle maakunnat tulevaisuudessa maksunsa asettavat”, Kekki sanoo.

”Maakuntahan voi tehdä esimerkiksi kategorisen päätöksen välikatosta jatkossakin, ja silloin maksutuotto-odotus leikkaantuu.”

Nykyisin terveyskeskuskäynnit ovat maksuttomia Helsingissä, joka ei haluaisi luopua käytännöstään osana uutta maakuntaakaan.

”Mikäli kaikkien maakuntien oletetaan jatkossa perivän maksua, lääkärikäyntien asiakasmaksutuoton arvioidaan kasvavan 27 miljoonaa euroa. Jos taas maksua ei nykytilanteen mukaisesti perittäisi 12 prosentissa käynneistä, maksutuotto kasvaisi 17 miljoonaa euroa. Jos taas vajaa 30 prosenttia käynneistä olisi maksuttomia, maksutuotto kasvaisi aavistuksen (1 miljoonaa euroa)”, lakiesityksessä arvioitiin.

Lakiesityksessä on arvio myös muiden palveluiden käytön vaikutuksesta. Jos esimerkiksi kuudensista ja tätä seuraavista terveyskeskuskäynneistä ”vaikkapa neljännes jäisi maksukaton ylittymisen takia perimättä, vähentäisi tämä maksutuottoa runsaalla 2 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa kaikki maakunnat perisivät maksua”. Ministeriön tarkennetussa arviossa muiden palveluiden leikkaava vaikutus on noussut tästä, seitsemään miljoonaan euroon.

Lisätuoton maksajia iäkkäät – mutta eivät ehkä ne, jotka nyt maksavat paljon

Kokonaisuudessaan hallituksen lakiesitys laskisi hieman maksukertymää. Lakiesityksessä listataan maksukertymän alenemaa aiheuttavia tekijöitä kaikkiaan 70 miljoonan euron edestä, kun taas maksukertymää nostavia tekijöitä on 66 miljoonan euron edestä.

Kaikkiaan asiakasmaksuja kerättiin noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2016, mikä tarkoitti noin seitsemän prosentin osuutta kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta.

STM:n Marjo Kekin mukaan maksurasituksen kiristyminen niilläkin, joiden maksuja hallituksen lakiesitys nostaa, on keskimäärin maltillista. Esityksen aiheuttamat maksujen nousut ovat yleensä euromääräisesti pienempiä kuin sen vastapainona aiheuttamat maksujen alentumat.

”Se ei tarkoita sitä, ettei siellä olisi pieniä ryhmiä, joille voi tulla suuria vaikutuksia.”

Lakiesityksessä todetaan suoraan, että välikaton poisto lisäisi erityisesti usein lääkärin vastaanotolla käyvien asiakkaiden maksurasitusta. Eniten käyntejä asiakasta kohden on vanhimmissa ikäryhmissä ja erityisesti iäkkäillä naisilla. Käytännössä 20 miljoonan euron arvioitu lisätuotto kerätään siis etenkin iäkkäiltä suomalaisilta.

Kekin mukaan ministeriössä ei ole arvioitu, kuinka suuri osa maksukertymän lisästä veloitetaan yli 65-vuotiailta. Hän korostaa, että maksut eivät välttämättä nouse niillä ihmisillä, joilla maksut ovat nykyisin suuria.

”Korotus ei välttämättä kohdistu sellaisiin henkilöihin, joilla maksurasitus on tällä hetkellä suuri, vaan se voi jopa parantaa heidän tilannettaan, koska useampia palveluita tulee maksukaton piiriin. Sitten taas maksurasitus voi kasvaa sellaisille, joilla maksut ovat olleet pieniä. Maksurasituksen kiristyminen on tällöinkin keskimäärin maltillista.”

LUE LISÄÄ: Asiakasmaksujen ”pommi” järkyttää – Nyt vastaa Annika Saarikko

Kansanedustajat laajalla rintamalla ovat kantaneet huolta lakiuudistuksen vaikutuksesta iäkkäiden suomalaisten lompakkoihin. Tarja Filatov (sd) huomauttaa tuoreessa tiedotteessaan, että kun terveyskeskuksiin tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan lähes 5 miljoonaa käyntiä, ylitti näistä noin miljoona käyntiä kolmen käyntikerran välikaton.

”Eniten käyntejä asiakasta kohden on vanhimmissa ikäryhmissä. Jos asiakkaalla olisi esimerkiksi 10 käyntikertaa lääkärissä kalenterivuoden aikana, hän maksaisi jatkossa asiakasmaksua 206 euroa, joka on pienituloiselle valtava summa”, Filatov sanoi.

Hän muistuttaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa arvioitiin nykyisten asiakasmaksujen köyhyysvaikutuksia vuosina 2010–2018. Nekin ovat suuret.

”Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa 0,7–1,9 prosenttiyksikköä, kun [nykyiset] maksut huomioidaan”, Filatov sanoo.