Hallituksen budjettiriihessä on päätetty ”lukuisista toimista, joilla vahvistetaan työllisyyttä ja siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan”, esitteli pääministeri Sanna Marin (sd) hallituksen budjettineuvottelut päättäneessä tiedotustilaisuudessa.

Hallitus uskoo kyenneensä päättämään toimista, jotka tuovat Suomeen 31 000-36 000 lisätyöllistä. Työllisyyden kulmakiviin kuuluu nyt varsinaisten työllisyystoimien lisäksi koronaepidemian torjunta, tiedotustilaisuudessa korostettiin.

Hallituksen pakettiin sisältyy joitakin jo aiemmin päätettyjä toimia, kuten eläkeputken supistus, jonka laskennallinen vaikutus on 6500–7000 työllistä. Tämä luku on laskettu mukaan hallituksen arvioon työllisyysvaikutuksista.

Budjettiriihen uudet päätökset ovat:

– Pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin käyttöönotto, 9500–10 000 työllistä

– Oppivelvollisuuden laajennus, 1600 työllistä

– Varhaiskasvatusmaksujen alennus, 2500–3600 työllistä

– Palkkatuen laajennus, 500-1000 työllistä

– Toimeksianto yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisesta, johon vaaditaan toimia työmarkkinajärjestöiltä, 10 000–12 000 työllistä.

Hallitus antoi työmarkkinaosapuolille marraskuuhun asti aikaa luoda keinot, jotka parantavat ikääntyneiden työllisyyttä.

”Jos tavoitteet täyttävää vastausta ei työmarkkinaosapuolilta tule, hallitus tekee itse päätökset,” ministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli tarkoittaa niin sanottua yksilöllisen työnhaun mallia, josta kerrottiin ennalta muun muassa tässä jutussa. Mallia kutsutaan myös nimellä ”aktiivimalli kaksi”.

Mallissa ”työnhaun tukea” lisätään työttömän tapaamisilla siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.

”Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0-4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä”, hallitus kertoo budjettiriihen materiaaleissa.

Hakuvelvoitteen noudattamatta jättämisestä voi seurata karenssi työttömyysturvaan.

Työmarkkinajärjestöjen toimeksianto

Hallituksen tiedotteessa kerrotaan tarkemmin, että hallitus ”antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista”. Jos toimeksianto ei tuota tulosta, ”hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020”.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on ollut, että tämän syksyn budjettiriihen päätteeksi pöydällä on työllisyyspaketti, jossa linjataan keinot, joilla Suomeen saadaan ainakin 30 000 työllistä lisää.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen, mikä lähtötilanteessa tarkoitti työllisten määrän kasvua laskennallisesti noin 60 000 henkilöllä vuoteen 2023 mennessä – ja tästä määrästä puolet pitäisi syntyä nyt päättyneen budjettiriihen päätöksillä.