Oppositiopoliitikot katsovat hallituksen vastanneen perustuslakivaliokunnan vaatimuksiin vain minimimuutoksilla. Hallitus julkisti tänään vastineensa ja sote-lakiesityksiin suunnittelemansa muutokset.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, asiaa käsittelevän eduskunnan sote-valiokunnan jäsen, katsoo, että hallitus ei ottanut tosissaan perustuslakivaliokunnan huolia soten markkinamallista.

–Hallitus lähti tekemään vain minimikorjauksia, joilla hallitsematon markkinamalli ei paremmaksi muutu, Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessaan.

– Hallitus lykkää valinnanvapautta vuodella, vaikka perustuslakivaliokunta vaati siirtymäajan olennaista pidentämistä. Vaatimuksiin alueellisesta ja palveluittaisesta vaiheistamisesta hallitus vastaa puutteellisesti. Aikataulun venytyksen riittävyys on äärimmäisen kyseenalainen ottaen huomioon esimerkiksi perustuslakivaliokunnan esittämät huolet tietojärjestelmistä.

Hallitus ei korottanut maakuntien rahoituksen menokehystä, jota on arvosteltu jo lähtökohtaisesti liian tiukaksi. Rahoitukseen kuitenkin lisättiin perälauta niin sanotusta systeemiongelmasta: jos usean maakunnan rahoitus alkaa pettää, voidaan menotasoa korottaa. Alanko-Kahiluoto pitää pykälää riittämättömänä ja edellytyksiltään tiukkana.

– Rahoituskehyksen yleinen korottaminen on asetettu niin korkean kynnyksen taakse, että on vaikea nähdä, miten se vastaisi perustuslakivaliokunnan esittämiin painaviin huoliin, Alanko-Kahiluoto sanoo.

– Hallitus haluaa pitää kiinni talouskuristaan, eikä siksi suostu muuttamaan rahoitusmallia niin, että se turvaisi ihmisten peruspalveluiden toteutumisen.

Korjausesityksen mukaan maakuntien rahoitusta korotettaisiin, jos riittävät sote-palvelut vaarantuisivat "vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta".

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson yhtyy arvioon minimimuutoksista.

– Ensivaikutelma hallituksen sote-vastineesta: muutoksissa menty perustulakivaliokunnan edellytysten osalta minimissä, mikä tarkoittaa että toinen jännä käsittely PeVissä [perustuslakivaliokunta] on luvassa. Maakuntien indeksileikkuria ei esimerkiksi muutettu, ainoastaan poikkeustilanteita koskeva säätely, Andersson tiivistää Twitterissä.

Politiikan tutkimuksen professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista arvioi, että kokoomus ottaa riskin hyväksyessään itselleen tärkeän valinnanvapauden käyttöönoton takarajan siirron.

– Käytännössä valinnanvapaus on siis seuraavan hallituksen (ja sen takana olevan eduskunnan enemmistön) tahdon varassa. Maakunnat tulevat, mutta Kokoomus ottaa melkoisen riskin. Saapa nähdä, miten äänestyksissä käy, Grönlund kirjoittaa Twitterissä.

Lue lisää:

Hallitus vahvisti sote-muutokset: Valinnanvapaus siirtyy vuoteen 2022 – Notifikaatiota ei tehdä

Kokoomusministerit hehkuttavat: ”Valinnanvapaus toteutuu”