Hallituksen sisällä on viikonlopun aikana ollut ristivetoa viikolla julkistetusta valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.

Pääministeri Antti Rinne (sd ) vakuutti lauantaina ensin Demokraatille ja myöhemmin Iltalehdelle, että hallitusohjelmaan kirjattu linjaus, jonka mukaan yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa, pitää edelleen. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk) esityksessä korotukset vuodelle 2020 ovat kuitenkin vain neljänneksen tästä. Lue tarkemmin: Kokoomuslaisilta tyly täyslaidallinen hallitukselle: ”Uskoo ken haluaa, sallikaa mun nauraa”

”Se on ihan varmaa, että tämän vaalikauden lopulla meillä on tilanne, jossa on 20 miljoonaa enemmän rahaa vuosittain ammattikorkeakouluilla ja 40 miljoonaa euroa vuosittain enemmän yliopistoilla. Se sitten, miten me jaksotetaan, emmehän me ole missään sanottu, että se tulee 2020 vuoden alusta nämä rahat käyttöön”, Rinne kommentoi lauantaina.

Rinne huomautti lauantaina myös, että poliitikkojen ei pitäisi lisätä ihmisten epävarmuutta puheillaan.

”Meidän poliitikkojen pitäisi olla sillä tavalla fiksuja tässä suhteessa, että emme omalla puheellamme herätä sen paremmin yrityksissä kuin palkansaajissa epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuuden suhteen.”

Iltalehden mukaan pääministeri viittasi Lintilän Suomen Kuvalehdelle antamaan kommenttiin, jonka mukaan työttömyysaikaa pitäisi saada lyhyemmäksi.

Budjettiesitystä on arvosteltu viikonloppuna myös hallituksen sisältä. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoi lauantaina, ettei Lintilän ”keskustalainen versio budjetista” vakuuta.

”Hallitusohjelmaa on luettu huonosti koulutuksen ja ympäristön lisärahojen osalta. Tsemppiä hallituksen muille voimille asian korjaamiseen! Hallituksen budjettihan tulee vasta budjettiriihessä”, hän tviittasi.

Myös kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) valtiosihteeri Valtteri Aaltonen muistutti sunnuntaina, että kyseessä on vasta valtiovarainministeriön esitys.

”Lyhyesti valtion budjettiprosessi, joka ymmärrettävästi ei monelle täysin tuttu: Nyt julki tullut budjettiesitys on VM:n pohjaehdotus. Seuraavaksi VM käy siitä neuvotteluja ministeriöiden kanssa. Sen jälkeen hallitus päättää hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2020.”

Sirpa Paatero sai keskustalaiset viikonloppuna takajaloilleen toteamalla Helsingin Sanomien haastattelussa, että on syytä pohtia, tarvitseeko pienen kunnan hoitaa samat palvelut kuin suuren ja myöntyi puhumaan ”kevytkunnista”. Paatero toivoi myös, että neljän vuoden kuluttua Suomessa olisi selvästi vähemmän kuntia kuin nyt.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä mukaan puhe ”kevytkunnista” ja tehtävien eriyttämisestä on turhaa, koska asiasta ei ole sovittu hallitusohjelmassa.

”Sen sijaan maakuntauudistus on vietävä nopeasti maaliin ja perustettava maakunnat, jotka ottavat ensimmäisessä vaiheessa vastattavakseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen. Tulevaisuudessa on selvitettävä, mitä valtion tehtäviä monialaisille maakunnille voidaan siirtää. Itse toivon että meillä on jossain vaiheessa maakunnat, jotka saavat soveltaa eduskunnan säätämiä lakeja omista lähtökohdistaan antamalla niistä asetuksia. Entisenä kuntajohtajana en voi kannattaa mallia, jossa oltaisiin luomassa kahden kerroksen kuntia Suomeen.”, Kärnä sanoi tiedotteessaan.

Myös Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä (kesk) vastustaa Paateron ajatuksia ja muistuttaa hallitusohjelmasta.

”Eduskunnan laissa säätämät palvelut on turvattava siitä riippumatta, mikä taho nuo palvelut järjestää, sillä perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tähän asuinpaikanvalinnan oikeuteen liittyy vahvasti myös oikeus peruspalveluihin. Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin? Miten alueen asukkaat pääsisivät vaikuttamaan palvelujen järjestämiseen? Nämä kaikki asiat pitäisi ratkaista”, hän toteaa omassa tiedotteessaan.

Lue lisää:

Budjetin ryöpyttäminen jatkuu: ”Kuka tätä maata ohjaa – onko mallia otettu vappusatasesta?”

Nyt alkoi vääntö hallituksessa: ”Eikö VM:ssä ole luettu hallitusohjelmaa?”

”Hetemäki painaa turbonappia” – Budjettiesitys julki, rahaa työllisyyteen: ”Tässä on meidän ongelma nyt”