Hallituksen tulee korjata esitysluonnostaan tapahtumatakuusta ennen sen antamista eduskunnalle, katsoo lainsäädännön arviointineuvosto.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää tapahtumien järjestäjien taloudellista riskiä, jota koronapandemia aiheuttaa. Covid-19-pandemiaan liittyvät kokoontumisrajoitukset vaikeuttavat tapahtumien järjestämistä ja rahoituksen tai vakuutusten saamista tapahtumille.

”Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotusluonnoksen vaikutusarvio on suppea ja puutteellinen. Lisäksi lakiehdotuksen keskeneräisyydestä johtuen kuvaukset ehdotetuista toimenpiteistä ja keskeisistä tavoitteista jäävät epätäsmällisiksi, mikä heikentää vaikutusarvioinnin edellytyksiä. Esitysluonnoksen vaikutusten arvioinnit kuten muukin esitysluonnos on laadittu poikkeuksellisen nopeasti, mutta kiire sinällään ei ole peruste esityksen monille puutteille”, arviointineuvosto toteaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta.

Prosenttiluku jää epäselväksi

Keskeisimpiä kehittämiskohteita on arviointineuvoston mukaan neljä. Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin tapahtuma-alaa ja tapahtumatakuun kohteena olevia yrityksiä ja esittää arviot ehdotuksen keskeisistä hyödyistä ja vaikutusten suuruusluokasta sekä tapahtumatakuun kilpailuvaikutuksista. Lisäksi luonnoksesta tulisi ilmetä tukikelpoisten yritysten toiminnan mittaluokka ja merkitys. Arviointineuvoston mukaan esitysluonnoksen korvaustaso yrityksille jää epäselväksi.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksessa on ristiriitaisuuksia tapahtumatakuun yrityksille maksettavasta korvaustasosta. Yhtäältä säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että korvaus yrityksille olisi 85 prosenttia mutta toisaalta vaikutusarvio-jaksossa, että tapahtumatakuu kattaisi 70 prosenttia kustannuksista.

”Näin ollen jää epäselväksi, kumpaan prosenttilukuun perustuu esitysluonnoksen arvio 45–55 miljoonan euron tukimenosta. On myös epäselvää, miksi esitysluonnoksessa arvio näyttää perustuvan kesä–heinäkuun aikana pidettäviin tapahtumiin, vaikka esitysluonnoksen mukaan tapahtumatakuu koskee tapahtumaa, joka järjestetään 15.6.–31.12.2021 välisenä aikana”, arviointineuvosto toteaa lausunnossaan.

Vaikutus työllisyyteen tulisi käsitellä

Esitysluonnoksessa tulisi arviointineuvoston mukaan kuvata tarkemmin tuen kohteena oleva yritysjoukko ja samalla myös niitä yrityksiä, jotka jäisivät tukikelpoisuuskriteerien vuoksi tapahtumatakuun ulkopuolelle.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että esitysluonnoksen rajaukset näyttävät sulkevan tuen piiristä pois uudet tai vasta viime vuosina kasvaneet yritykset. Rajaus voi arviointineuvoston mukaan olla perusteltu tai ongelmallinen yritysten yhdenvertaisuuden kannalta. Esitysluonnoksessa olisi arviointineuvoston mukaan ollut paikallaan esittää kuvaus siitä, kuinka paljon tapahtuma-alalla on aikaisempina vuosina tapahtunut yritysten vaihtuvuutta.

”Esitysluonnoksessa ei käsitellä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä tapahtumien tukemisen vaikutus työllisyyteen. Myös tuen jakautumisesta alueittain tulisi esittää arvio”, arviointineuvosto toteaa lausunnossaan.

Esitysluonnoksessa todetaan, että tapahtumatuen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut toimia, joilla tuettaisiin yleishyödyllisenä toimintana järjestettäviä kulttuuri-, urheilu- ja hengellisiä tapahtumia. Näihin harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin esitetään 12 miljoonaa euroa, jonka osalta tulisi arviointineuvoston mukaan esittää vähintään lyhyesti tuen tavoite ja tarve, keskeiset hyödyt sekä arvio tukikelpoisista ja tuen ulkopuolelle jäävistä järjestäjistä.

”Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista”, arviointineuvosto toteaa lausunnossaan.