Tuloerot ovat kasvaneet Sipilän hallituksen päätösten takia vain vähän tai eivät ollenkaan, kun huomioidaan työllisyysvaikutukset, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Kyseessä on talouspolitiikan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksia arvioivan tutkimuksen ensimmäisen vaiheen väliraportti. Sen laativat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ja Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen hallituksen kehysriihen tausta-aineistoksi.

Raportin mukaan Sipilän hallituksen kaudella on tehty useita päätöksiä, jotka kasvattavat tuloeroja. Politiikan vaikutusta tuloeroihin on yleensä arvioitu simulointilaskelmilla, jotka eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia. Näin arvioiden vuosien 2015–2018 politiikka on ollut hieman tuloeroja kasvattavaa.

Keskeisiä tuloeroja kasvattavia päätöksiä ovat olleet sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Toisaalta ne parantavat työnteon kannustimia, kuten osa muistakin Sipilän hallituksen toimista, esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen.

Täsmälliset tulokset vaikutuksista riippuvat tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista.

Kärkkäisen mukaan työllistymisen kannustimet ovat parantuneet selvästi Sipilän hallituksen päätösten myötä.

– Tutkimuskirjallisuudesta poimitulla oletuksella arvioituna tämän hallituskauden päätökset kasvattavat työllisyyttä 33 000–42 000 henkilötyövuodella, Kärkkäinen sanoo Twitterissä.

Jos hallituskauden päätöksiä arvioidaan perinteiseen tapaan staattisesti, neljän pienituloisimman tulokymmenyksen tulot ovat pienentyneet. Työllisyysvaikutukset kuitenkin parantavat tilannetta merkittävästi.

– Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tulokymmenysten sisällä on suurta vaihtelua kotitalouksien välillä. Esimerkiksi pienituloiset opiskelijat, eläkeläiset ja ne työttömät jotka eivät työllisty pysyvät talouspolitiikan häviäjinä myös dynaamisessa laskelmassa, Kärkkäinen muistuttaa Twitterissä.

Yleistä tuloerojen mittaria, Gini-kerrointa, käytettäessä työllisyysvaikutusten huomioiminen pienentää Kärkkäisen mukaan hallituksen päätösten tuloeroja kasvattavaa vaikutusta tai jopa kääntää sen tulonjakoneutraaliksi. Kärkkäisen mukaan Gini-kertoimen perusteella tarkasteltuna suhdannetekijöillä ja väestön rakennemuutoksella on ollut tuloeroihin suurempi vaikutus kuin Sipilän hallituksen päätöksillä. Muun muassa eläkeläisten osuus Suomen väestöstä on kasvanut.

Pienituloisuusaste kuitenkin kasvaa, vaikka työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, mutta vähemmän eli noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä. Kasvun syynä on työllisyyden mediaanituloa kasvattava vaikutus. Pienituloisuusaste mittaa alle 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitsevien osuutta väestöstä.

Tutkimustulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten talouspolitiikan kannustin- ja työllisyysvaikutusten huomiointi vaikuttaa arvioon päätösten tulonjakovaikutuksista. Lisäksi tarkoituksena on kehittää menetelmiä, joilla käyttäytymisvaikutukset huomioivia tulonjakoarvioita voidaan tehdä. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat THL sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja se on osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Seuraavassa vaiheessa kehitetään rakenteellista työn tarjonnan mallia, jonka avulla talouspolitiikan käyttäytymisvaikutuksia voidaan arvioida vielä tarkemmin.