Hallituksen uusittu esitys irtisanomisen helpottamiseksi ei vastaa ay-liikkeen perimmäiseen vastustukseen, huomauttaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Ylellä.

”Mutta muistutettakoon nyt, että se varsinainen ja perimmäinen vaatimus, mikä näissä työtaisteluissa on, että tätä työsuhdeturvan heikentämistä ei saisi tulla lainkaan, ja sehän on tässä vähän uudistetussa muodossa edelleen jäljellä”, Sund sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Sund myös korostaa, että hallituksen lakiehdotuksen suurin ongelma liittyy ”ylimenokauteen”. Tällä hän viittaa siihen aikaan, joka kestää ennen kuin uutta lakia on koeteltu oikeudessa ja saatu siihen ennakkotapaus korkeimmasta oikeudesta.

”Yritysmaailmassa kaikkein tärkeintä, että tiedetään pelisäännöt. Kun palkataan, tiedetään, että okei, tämä on se säädöstö, jonka nojalla päätökset tehdään. Nyt meillä tulee X-vuoden mittainen oikeuskäytäntöjen hakeminen. Nythän yrityksissä ei tämän – kutsun sitä ylimenokaudeksi – aikana oikein tiedetä, mitkä pelisäännöt ovat, jos käy ohraisesti jossain palkkaukseksi”, Sund kritisoi.

”Tämä epävarmuus on ehkä se suurin miinus työllisyyden ja tuottavuuden kannalta. Itse asiassa voidaan sanoa, että se jopa laajenee”, STTK:n pääekonomisti lisää viitaten siihen, että hallitus poisti esityksestä siinä aiemmin olleen 10 hengen rajan.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät aiemmin tällä viikolla irtisanomisen helpottamisen vaihtoehdoksi mallia, jossa yritykset olisivat voineet palkata yhden työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman määräaikaisuuden perustetta. Se ei hallitukselle kuitenkaan kelvannut. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoo blogissaan, että taustalla vaikutti myös huoli naisten asemasta ja syntyvyydestä.

Sund kuitenkin huomauttaa, että tällä olisi vältetty hänen mainitsemansa ”ylimenokausi”.

”Sehän olisi ollut pläkki ja heti. Me olisimme välttäneet epävarmuuden. Sehän oli se idea. Mutta yksinkertaiset argumentit eivät oikein aina tahdo mennä perille”, Sund sanoo Ylellä.

Hallitus on perustellut irtisanomisen helpottamista muun muassa työllisyyden kasvulla. Sund ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila huomauttavat, että taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta irtisanomiskynnyksen madaltamisen työllisyysvaikutukset eivät ole merkittäviä.

”Yleinen viesti on, että työllisyysvaikutukset eivät tässä ehkä ole se merkittävin vaikutus, mitä tällä esityksellä ylipäänsä voisi tavoitella, vaan vaikutukset ovat työmarkkinoiden dynamiikkaan ja tuottavuuteen ovat sitten suurempia”, Urrila toteaa.