Hallitus pääsi illalla sopuun poikkeuksellisen isosta vuoden neljännestä lisäbudjettiesityksestä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan koronaviruksen aiheuttama kriisi on vaikuttanut merkittävästi ihmisten toimeentuloon ja arkeen, yritysten toimintaedellytyksiin ja Suomen kansantalouden kehitykseen.

”Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä ”, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Marinin mukaan lisätalousarviolla tuetaan ihmisten selviämistä kriisistä erityisesti toteuttamalla laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointipaketti.

”Lisätalousarviossa panostetaan myös osaamiseen ja kasvuun sekä ekologiseen jälleenrakentamiseen”, Marin sanoi.

Vauhditusta talouden elpymiseen

Osana lisäbudjettia jatketaan myös yritysten tukitoimia. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) mukaan uuden kustannustuen avulla yrityksiä autetaan niin, että irtisanomisia voitaisiin välttää.

”Haluamme myös vauhdittaa koko yhteiskunnan talouden elpymistä”, Kulmuni sanoi.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopiston aloituspaikkamääriä nostetaan Kulmunin mukaan yhteensä 4 800:lla.

Lisäpanostuksia tulee myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Jo etukäteen odotuksissa oli, että osana lisäbudjetin elvytystoimia olisi nopeasti käynnistettäviä infrahankkeita. Kulmunin mukaan liikenteen investoinnit ovat noin 450 miljoonaa euroa.

”Niillä mahdollistetaan kunnossapitoa koko maassa ja myös sitä, että Metsä Group voi aikanaan investoida Suomeen mittavan investoinnin”, Kulmuni sanoi.

Kunnille odotetusti tukipaketti

Kunnille tulee odotetusti tukipaketti osana lisäbudjettia. Valtio tukee kuntia arviolta noin 1,4 miljardilla eurolla.

”Tämän tarkoituksena on turvata peruspalveluiden järjestäminen ja helpottaa kriisistä johtuvia kuntien talouden haasteita”, Marin sanoi.

Isojen kaupunkien kehityksen kannalta on merkittävää, että Marinin mukaan maankäytön, asumisen ja liikenteen Mal-sopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa.

Katse budjettiriiheen

Hallitus neuvotteli tänään vuoden neljännestä lisäbudjetista. Neuvottelut mutkistuivat päivän aikana ja ratkaisu oli kasassa vasta illalla.

Lisäbudjettiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tällä viikolla.

Lisäbudjetin jälkeen katse talouspolitiikassa kääntyy kohti alkusyksyn budjettiriihtä, jossa talouspolitiikan isot linjat ovat pöydällä.

Vaikka hallituksessa vääntöä syntyi lisäbudjetista, niin paljon tiukemmat neuvottelut hallitusta odottavat alkusyksyn budjettiriihessä.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi on myllännyt koko talousnäkymän uusiksi.

Olipa talouskehitys loppuvuonna millaista tahansa, luvassa on poliittisesti kipinöivä budjettiriihi.

Talouspolitiikassa on monenlaisia lisähaasteita. Esimerkiksi lomautus- ja työttömyysaallosta on syntynyt maksukorotuspaine ensi vuodelle työttömyysvakuutusmaksuihin.

Työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen on viime vuosina tukenut ostovoimakehitystä. Nyt pyörä on pyörimässä ostovoimakehityksen osalta toiseen suuntaan.

Toisaalta talouden elpyminen on paljon kiinni viennin vedosta.

Jos ennusteet toteutuvat, Suomen kustannuskilpailukyky voi heikentyä selvästi tänä ja ensi vuonna. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen voi viedä terää talouden elpymiseltä.