”Kokonaisuus on mittava. Olemme arvioineet, että toimien mittaluokka on tällä viikolla aiemmin julkistettujen toimien kanssa yhteensä 15 miljardia euroa”, kertoi pääministeri Sanna Marin perjantaina hallituksen kriisipaketista.

Kriisipaketilla pyritään vastaamaan koronaepidemian aiheuttamaan talouden shokkitilaan.

”Ensimmäisessä lisätalousarviossa turvaamme viranomaisten resurssit ja lisäämme yritysten avustuksiin käytettäviä määrärahoja”, Marin jatkoi.

Lisäbudjetti on kooltaan 400 miljoonaa euroa, ja lisäbudjetteja on Marinin mukaan tulossa lisää jo lähiaikoina.

Kokonaisuus tukee alkuun ennen kaikkea yrityksiä, Marin sanoi, mutta myös kuntatalouden osalta ”katsotaan kokonaisuutta ja tehdään ratkaisuja”. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan yritysten rahoitusta turvataan useilla miljardiluokan toimilla. Lisäksi otetaan käyttöön uusia suoria tukia.

”Näiden tarkoituksena on turvata yritysten maksuvalmius kriisin yli ja estää konkursseja. Toimet ovat käytössä kaikilla toimialoilla.”

Toimet jakautuvat kolmeen osioon. Lisäbudjetin lisäksi niitä ovat ”työpaikkojen ja ihmisten toimeentulon turvaaminen” sekä kolmantena ”yritysten rahoituksen turvaaminen ja suorat yritystuet”.

Finnveran kautta 10 miljardin euron lisärahoitus yrityksille

Finnveran rahoitusvaltuuksia korotetaan 10 miljardilla eurolla. Kyse on Finnveran kotimaan rahoitusvaltuuksien nostamisesta nykyisestä 4,2 miljardin euron enimmäismäärästä 12 miljardiin euroon. Finnveralla oli jo ennestään mahdollisuus kahden miljardin euron lisäykseen.

”Jos sen yksinkertaistaa, niin valtio takaa, ja odotamme että pankit jakaa”, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi.

Lisäksi valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus nousee 50 prosentista 80 prosenttiin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi, että yksi ensimmäisistä toimista on Business Finlandille lisäbudjetissa myönnettävä 150 miljoonan euron lisärahoitus. Se käytetään ”koronaviruksesta aiheutuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen sekä matkailun ja sen oheistoimintojen tukemiseen”.

”Se on ihan suoraa yrityksille tulevaa rahoitusta. Ensimmäiset päätökset tehdään jo tänään. Tässäkin pidettiin vauhtia, eli päätöksiä tehdään heti”, ministeri Lintilä sanoo.

”Nyt tarvitaan palokuntaa, tulkoon tuomioistuin sitten myöhemmin.”

Nämä pikaiset rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville ”pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta”.

Lintilän mukaan yritysrahoituksen kysyntä on ollut todella kovaa. Ministeri uskoo, että 150 miljoonalla päästään alkuun, vaikkei se pitkällä tähtäimellä riitä.

Lisäksi yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 50 miljoonan euron valtuuden lisäystä ja ELY-keskusten toimintamenoihin 0,5 miljoonan euron lisäystä ”valtakunnallisen toimintamallin toteuttamiseen talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille ja Talousapu-palvelun vahvistamiseen”. Näillä toimilla tuetaan muun muassa yrittäjien henkistä jaksamista.

Työeläkemaksujen maksuaika pidentyy

Työeläkeyhtiöille tulee mahdollisuus pidentää työeläkemaksujen ja yrittäjän eläkevakuutusmaksujen maksuaikaa kolmeen kuukauteen.

”STM on tehnyt 19.3.2020 päätöksen, jolla työeläkeyhtiöille tulee mahdollisuus pidentää työnantajien ja yrittäjien pyynnöstä työeläkemaksujen ja yrittäjän eläkevakuutusmaksujen maksuaikaa kolmeen kuukauteen. Muutos antaa hankalassa taloudellisessa tilanteessa oleville työnantajille ja yrittäjille joustoa työeläkevakuutusmaksujen suorittamiseen”, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo.

Työmarkkinajärjestöjen torstaina julkaisemista esityksistä hallitus toteuttaa pääosan järjestöjen ehdottamalla tavalla.

”Järjestöjen esitysten toimet turvaavat etenkin niiden ihmisten toimeentuloa, jotka joutuvat lomautetuiksi tai menettävät työpaikkansa. Lisäksi ne sujuvoittavat yritysten sopeutumista vaikeaan tilanteeseen. Työmarkkinajärjestöjen esittämien toimien lisäksi hallitus turvaa yrittäjien ja freelancereiden toimeentuloa yritysmuodosta riippumatta työttömyysturvan kautta”, hallitus kertoo.