Turpeen polttoaineveroa nostetaan 10 miljoonalla eurolla ensi vuoden budjetissa, linjasi hallitus budjettiriihessään. Energiateollisuus on pettynyt korotukseen. Niin pettyivät myös ympäristönpuolustajat, jotka näkevät korotuksen liian pienenä.

Energian verotusta kiristetään 22 miljoonalla työkone- ja lämmityspolttoaineista mukaan lukien turpeesta. Aiemmin turpeen verotus on päinvastoin laskenut ja päätynyt kuluneella vaalikaudella 1,90 euroon megawattitunnilta 4,9 euron tasosta. Turvetta verotetaan lievemmin kuin muita lämmityspolttoaneita muun muassa, koska kalliimpana se alkaisi korvautua osin kivihiilellä, mikä vaikuttaisi myös huoltovarmuuteen.

Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) näpäytti heti budjettiriihen jälkeen, että johdonmukaista olisi vähentää verotuksen ja päästökaupan päällekkäisyyttä. Päästöoikeuksia hankkivat yritykset ovat samoja, jotka maksavat myös kaukolämmön tuotannossa käytettävien polttoaineiden veroja valtiolle.

”Veronkorotuksilta tulisi nyt pidättäytyä, jotta tehokkaan ja vähäpäästöisen yhteistuotannon kilpailukykyä ei ajeta alas”, ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi tiedotteessa.

ET huomautti, että sekä verot että päästöoikeuksien hankinnan kustannukset siirtyvät lopulta sähkön ja kaukolämmön hintoihin yritysten ja kansalaisten maksettavaksi.

”On toivottavaa, että hallitus arvioisi veropäätösten vaikutukset kansalaisten ostovoimaan ja asumiskustannuksiin. Ilmastotavoitteiden kannalta esitetyt muutokset ovat tehottomia.”

Myös Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka huomauttaa, että suurin osa energiaturpeesta käytetään päästökaupan alaisissa laitoksissa, mikä tarkoittaa, että turpeen käyttäjä joutuu hankkimaan markkinoilta enemmän päästöoikeuksia kuin vaikkapa maakaasun käyttäjä, millä on oma vaikutuksensa päästöihin.

”EU:n tasolla päästökatto ei muutu, vaikka Suomessa käytetään jotain polttoainetta enemmän kuin jotain toista”, Laurikka sanoo Uudelle Suomelle.

Myös Laurikan mielestä veronkorotus on tarpeeton.

”Meidän mielestämme päästökaupan pitäisi antaa toimia, eikä omin toimin rajoittaa kotimaisen polttoaineen kilpailukykyä.”

Bioenergia ry huomautti jo ennen budjettiriihtä, että turpeen kilpailukyky lämmöntuotannossa on olennaisesti heikentynyt viime kuukausien aikana.

”Päästöoikeuden hinta on noussut niin paljon, että se heikentää joka tapauksessa merkittävästi turpeen kilpailukykyä. Päästöoikeuden hinta on vuodessa yli kolminkertaistunut ja nyt päästökaupan analyytikot arvioivat, että se edelleen kallistuu 10 vuoden aikana jopa 40 euroon, kun se nyt on noin 21 euroa per tonni hiilidioksidia.”

Eikö turpeen verotuki tasapainota tilannetta?

”Verotukihan on täysin laskennallinen. Verotuki on se ero, mitä turpeen ja vaikkapa kivihiilen välillä verossa laskennallisesti on. Käytännössä raha kulkee kuitenkin turpeen käyttäjältä valtiolle päin.”

Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut huolissaan turpeen käytön kasvusta. Alkuvuodesta turpeen käyttö kasvoi 47 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Laurikan mukaan trendi on tästä huolimatta laskeva.

”Energiaturpeen käyttö on merkittävästi laskenut pitkällä aikavälillä. Tänä vuonna oli poikkeuksellinen talvi ja sen takia olosuhteet olivat sellaiset, että turpeen käyttö lisääntyi viime talvena suhteessa edellisiin vuosiin, mutta pitkän aikavälin trendi on laskeva.”

”Turpeen etu on se, että se on kotimainen ja tuo haja-asutusalueille työpaikkoja ja parantaa Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuuskeskus kiinnitti viime keväänä huomiota siihen, että turvevarastot olivat alhaalla.”

Laurikan mukaan kulunut kesä oli poikkeuksellisen hyvä turvetuotannon näkökulmasta ja varastot ovat nyt taas hyvällä mallilla. Hän huomauttaa, että turpeella on hyvä ylivuotinen varastoitavuus verrattuna esimerkiksi puuhun.

”Tuotannon ympäristöasioissa toimitaan tiukassa valvonnassa lakien ja asetusten mukaan. Valvonta ja ympäristöasioiden hallinta on nykyään ihan toisella mallilla, kuin mitä se on ollut joskus aikaisemmin.”

Vihreät ja Luonnonsuojeluliitto pettyivät

Luonnonsuojeluliitto totesi budjettiriihen jälkeen, että turpeen verotuksen nostamisessa päästiin vain ”vähän eteenpäin”.

”Turpeen haitallinen verotuki vuoden 2019 budjetissa ylittää silti 160 miljoonaa euroa. Energiaturpeen päästöt ylittävät kivihiilen päästöt, eikä turpeen erityiskohtelu verotuksessa jatkossa ole perusteltua. Se tarkoittaa, että turpeen veronkorotus on ensimmäisenä jonossa, kun Suomen ilmastopolitiikkaa jatkossa vahvistetaan”, liitto totesi tiedotteessa eilen.

Liiton suojeluasiantuntija Otto Bruun arvioi, että turpeen vero asettuu ensi vuoden budjetissa noin 2,9 euroon megawattitunnilta.

”Jos turvetta verotettaisiin kuten muita lämmityspolttoaineita, vero olisi lähes kymmenkertainen. Nykyisellään vero on turpeen haittoihin nähden aivan liian pieni”, Bruun sanoo Uudelle Suomelle.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto puolestaan suomi hallitusta siitä, ettei se panostanut enemmän ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Hänen mielestään ympäristölle haitallisten tukien leikkaaminen olisi edistänyt ilmastonmuutoksen torjumista ja samalla mahdollistanut enemmän panostuksia koulutukseen ja köyhyyden torjumiseen.

”Hallituksen tekemä turpeen verotuksen korotus on mitätön. Turpeen verotuki on Sipilän hallituksen kaudella yli puolitoistakertaistunut. Keskustan ja kokoomuksen kesäiset puheet ympäristön suojelemisesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta osoittautuivat taas katteettomiksi”, Aalto sanoi tiedotteessa eilen.

”Huippukallista työllisyyspolitiikkaa”

Kokoomus mainitsee turpeen tuoreissa ympäristölinjauksissaan, jotka ovat kuohuttaneet vihreissä. Kokoomuksen mukaan lähtökohta on, että fossiilisten polttoaineiden ja turpeen merkittävä käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa päättyy vuoteen 2040 mennessä. Kokoomuksen mielestä turpeen päästövero pitää asteittain normalisoida samaan kaavaan muiden lämmityspolttoaineiden kanssa pitkäjänteisessä ohjelmassa, jossa päästöveroa nostetaan.

Konkaripoliitikko Pertti Salolainen (kok) hämmästeli turpeen yritystukia eilen aamupäivällä Twitterissä:

”Turpeenpolttoa tuetaan lähes 180 miljoonalla eurolla, vaikka turve saastuttaa enemmän kuin kivihiili, jota verotetaan. Lisäksi turve tuhoa vesistöjä ja soita. Niiden hintaa ei ole laskettu turpeen hintaan. Huippukallista työllisyyspolitiikkaa!”

Salolainen viittasi valtiovarainministeriön ehdotukseen, jossa turpeen verotukea ehdotettiin nostettavaksi 177:stä 178 miljoonaan euroon. Vielä vuonna 2017 turpeen verotuki oli 157 miljoonaa euroa. Turpeen verotuksen yksityiskohdat selviävät kuitenkin vasta budjettikirjassa, joka julkaistaan syyskuun puolivälissä. Ensi vuoden talousarvioesitys hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 17. syyskuuta.

Myös kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) pitää tavoitetta turpeen poltosta luopumiseksi hyvänä.

”Eiköhän siinä päästä eteenpäin. Turpeen poltto on minusta kertakaikkisen kiusallista, kun Suomi muuten haluaa esiintyä fossiilisista luopumisen mallimaana”, Vartiainen twiittasi aiemmin elokuussa.

Turpeen verotasolla on suora kytkentä metsähakkeen tuen määrään sähköntuotannossa. Turpeen veronkorotus parantaa metsähakkeen hintakilpailukykyä verrattuna turpeeseen, jolloin metsähakkeella tuotetun sähkön tukitarve pienenee veron noustessa. Turpeen veronkorotuksesta johtuen metsähakkeen tuki on pienenemässä 3 miljoonalla eurolla.